Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Kiinteistöhuolto

Kiinteistöhuolto vastaa teatterirakennuksesta, ulkoalueista ja kaikesta niihin liittyvästä, kuten kiinteistötekniikasta, rakennustekniikasta, sähkötekniikasta, ilmanvaihdosta ja valaistuksesta. Kiinteistöhuollossa työskentelee tekninen isännöitsijä ja laitosmestari.

Arvokas teatterirakennus vaatii jatkuvaa huolenpitoa

23590 neliömetriä. Noin 300 työntekijää. Kokoonpanohalleja ja varastoja. 5500 valaisinta, sekä satoja ovenkahvoja ja kiinnityskoukkuja. Siinä muutamia lukuja Helsingin Kaupunginteatterista. Ja kaiken tämän toimivuudesta vastaa kiinteistöhuollon superkaksikko, Seppo Lundgren ja Janne Hakala.

Helsingin Kaupunginteatterin teknisen isännöitsijän Seppo Lundgrenin työpäivä alkaa jo ennen, kuin hän on astunut edes teatteriin sisälle. Teatterin edustalla, Eläintarhanlahden rannalla on upeita viheralueita, jotka kuuluvat teatterille, samoin parkkipaikat. 

”Katson läpi, että ulkoalueet ovat kunnossa ja että ulkonäytöt sekä valaistus toimivat”, kertoo Lundgren. 

Lundgren vastaa yhdessä laitosmestari Janne Hakalan kanssa siitä, että teatterilla olosuhteet ovat kunnossa kaikille noin 300 työntekijälle ja parhaimmillaan yli tuhatpäiselle yleisölle. 

Sitä ihmiset eivät ehkä ymmärrä, miten suuri tämä kiinteistö on ja mitä kaikkea täältä löytyy yleisötilojen takaa

”Sitä ihmiset eivät ehkä ymmärrä, miten suuri tämä kiinteistö on ja mitä kaikkea täältä löytyy yleisötilojen takaa”, Lundgren sanoo. ”Ja kuinka iso porukka tätä hommaa pyörittää ja tuotantoja laittaa kasaan.” 

Jotkut työt toki ostetaan ulkopuolisena palveluna. Nytkin kellarikerroksessa häärää putkimies tekemässä viemärin avausta ja kuvausta. 

Kun ulkotilat ovat tarkistettu, työt alkavat sisällä tarkastamalla valvomosta yön aikana tulleet hälytykset ja toimivatko laitteet niin kuin pitäisivät. 

”Päivän mittaan käydään läpi vikailmoitukset ja tehdään tarkastuskierroksia”, Hakala kertoo. Työ on jatkuvaa priorisointia. Työlistan päälle tulee aina kiireellisiä asioita, jotka menevät tärkeydessä muiden töiden ohi. 

Kaksikko on käytännössä jatkuvasti liikkeessä. Hakala kertoo, että askeleita kerääntyy mittariin päivässä 16 000 – 20 000.

”Minä sentään istun jonkin osan päivää huoneessani, kun hoidan laskut, sähköpostiliikenteen ja vikakorjausten vastaanoton”, toteaa Lundgren. 

Teatterin seinätkin ovat suojeltuja

Lundgren katselee yleisölämpiön seinää. Siihen pitäisi kiinnittää lain velvoittama kameravalvonnasta kertova kyltti. Mutta koska kaupunginteatteri on suojeltu kohde, seiniin ei voi noin vain kiinnittää mitään. 

”Muutoksista päättää Helsingin kaupunginmuseo. Esimerkiksi opasteiden tulee olla arkkitehdin hyväksymiä ja virastolta tulee saada suostumus”, hän selittää. 

Janne Hakala ja Seppo Lundgren, kuva: Henriikka Koskenniemi

Kaupunginteatteri kävi läpi hiljattain massiivisen peruskorjauksen. Kaikki tekniikka talossa uusittiin ja se on helpottanut omalta osaltaan tekniikan hallittavuutta. Yhden konkreettisen asian peruskorjaus muutti totaalisesti. 

”Valaistus uusittiin ja suurin osa muutettiin led-valoiksi”, Lundgren kertoo. ”Ennen meillä oli noin 5500 vaihdettavaa lamppua ja noin 100 eri mallia. Ne piti esimerkiksi tässä lämpiössä käydä läpi päivittäin ja niitä joutui vaihtamaan jatkuvasti.” 

Edelleen valaisimet käydään läpi kerran viikossa, mutta led-valaisimen hajotessa, menee koko valaisin vaihtoon ja siihen tarvitaan sähkömiestä. 

Teatteri avattiin remontin jälkeen yleisölle elokuussa 2017. Ensimmäinen vuosi on kulunut oikeita säätöjä hakiessa, kun pieniä vikoja ja puutteita tulee esiin tuon tuosta. 

”Tällaisen peruskorjauksen kohdalla se meidän työ oikeastaan vasta alkaa, kun itse remontti valmistuu”, kuvailee Lundgren. ”Toivoisin, että ensi vuoden kuluessa saisimme tämän talon jonkinlaiseen balanssiin ja kaiken toimimaan niin kuin pitäisi.” 

Esitys ei saa koskaan peruuntua

Teatterilla kaikki pyörii tuotantojen rytmin mukaan. Niin myös kiinteistöhuollon työt. Suuremmat korjaukset tehdään kesäaikaan, kun näyttelijät ovat lomilla, koska kesken harjoitusten tai esitysten ei luonnollisestikaan voi tehdä äänekkäitä korjaustöitä. 

Teatterilla tehdään kuusipäiväistä viikkoa. Välillä näytöksiä on myös sunnuntaisin. Tämä tarkoittaa, että teatteri pyörii kaksi päivää viikosta ilman kiinteistöhuollon hoivaa. 

”Mutta on meillä Jannen kanssa puhelimet auki viikonloppuisinkin ja kyllä niitä soittoja välillä tulee”, Lundgren kertoo. ”Esitys ei kuitenkaan koskaan saa peruuntua.” 

Kyllä tämän talon hengen täällä aistii

Lundgren ja Hakala näkevät, että ovat omalta osaltaan tekemällä teatteria luomalla puitteet, jossa sekä tekijät että yleisö voivat nauttia esityksistä. Omanlaisensa on myös teatterin henkilöstö, joka on kaksikon mukaan joviaaleja ja avoimia. Vaihtuvuus on myös suhteellisen pientä. 

”Olen ollut tässä talossa 21 vuotta. Monia henkilöstön jäseniä voin kutsua ystävikseni. Suurin osa soittaa omaan numerooni, eikä työnumeroon, jos jotain asiaa tulee”, hymyilee Hakala. 

”Vaikka työ itsessään on samanlaista riippumatta siitä, missä ympäristössä sitä tekee, niin kyllä tämän talon hengen täällä aistii”, Lundgren jatkaa. 

Hakala vilkaisee kännykkäänsä. Nyt täytyy lähteä jo eteenpäin katsomaan, miten putkimies pärjää kellarissa. 

Tutustu teatterin näyttämöihin

Kiinteistöhuolto

Muut osastot

Palaa Backstagen etusivulle