Nopeasti minulle selvisi, että kysymys ei ollut tavallisesta osakekuplasta vaan aivan jostakin muusta. GME:n kurssia nosti reddit -keskustelupalstan wallstreetbets -ryhmä, joka koostui noin kahdesta miljoonasta (nykyisin 14 miljoonasta) piensijoittajasta. He olivat ottaneet muutaman osakkeen suojelukseensa, joita pitivät ylishortattuina ja kävivät taisteluun. Tämä oli ensimmäinen kerta kun suuri joukko piensijoittajia pystyi manipuloimaan yksittäistä osaketta ison investointipankin tavoin – ja investointipankkeja vastaan. Tavoitteena oli pitää osaketta niin kauan kunnes shorttaajien olisi pakko lunastaa shorttinsa tuntuvaan ylihintaan tai hintaan mihin hyvänsä. GME:n osakkeista oli shortattu 140 %, mikä tarkoitti, että shortteja oli ketjutettu eteenpäin. Tämä teki GME:stä tietenkin hyvin riskialttiin hedge-rahastoille ja juuri tähän WSB-yhteisö iski. Yhteisön tavoitteena oli ns. short squeeze -ilmiö, jossa pakotetaan shorttaajat lunastamaan lainaamansa shortit tuntuvaan ylihintaan. Tässä mitattiin kanttia molemmin puolin. WSB-yhteisön ei tarvinnut muuta kuin odottaa ja, koska elettiin koronaepidemiaa, aikaa oli: hold tai täsmällisemmin foorumin käyttämällä kielellä: HODL!

Redditin WSB:n sijoittajia ei oikeastaan yhdistänyt mikään muu kuin ikä ja sekin löyhästi. Heillä ei ollut yhteistä agendaa, ei yhteisiä poliittisia päämääriä eikä toiminta ollut myöskään organisoitua tai johdettua. Joukkoon mahtui niin trumppilaisia kuin vasemmisto aktivisteja, joku taas halusi pitää hauskaa, toinen vain rahaa, kolmas kostaa. He olivat koronaepidemian eristämiä milleniaaleja, jotka jakoivat inhon hedge-rahastoja kohtaan. Näytti, että Occupy Wall Street oli siirtynyt nettiin, mutta nyt ilman yhteistä ideologiaa.

Tämä oli ennenkuulumatonta.

WSB:n käyttäjät koostuvat milleniaaleista, jotka ovat syntyneet epävarmuuden ja ympäristökriisin keskelle. Myös suhde kulutukseen on toisenlainen kuin aikaisemmilla ikäpolvilla, eikä säästäminen esimerkiksi omistusasuntoon epävarmoissa työurissa enää näyttäydy realistisena vaihtoehtona. Edelliset sukupolvet ovat pilanneet milleniaalien tulevaisuuden ja tulevaisuus koetaan näköalattomana, siksi monille jää vaihtoehdoksi elää YOLO:na (You only live once).

WSB:n liikehdinnälle on useita syitä. Korona oli eristänyt ihmiset koteihinsa. Rahaa säästyi ja nuoret kaipasivat jotakin tekemistä, sosiaalisia kontakteja ja jotakin johon kuluttaa rahansa.  Samaan aikaan sijoittaminen oli tehty helpoksi ja halvaksi uusien mobiilisovellusten kautta. Milleniaaleille jaetun vihan kohteena olivat hedge-rahastot, jotka olivat luoneet toinen toistaan suurempia lamoja läpi heidän elämänsä. Oli olemassa jokin taho, jolle saattoi kerrankin kostaa ja antaa takaisin.

Aluksi talousalan ammattilaiset vähättelivät ilmiötä ja nauroivat tapaukselle, mikä vitsi.

Ilmiö levisi nopeasti TikTokkiin ja muille sosiaalisen median alustoille, jonka seurauksena WSB:n foorumille alkoi kerääntyä lisää nuoria piensijoittajia. Siitä oli kasvamassa ilmiö, jota arvostetut talousalan julkaisut alkoivat kommentoida. Sitten valtamedia kiinnostui ja äkkiä Redditin WSB oli kaikkialla ja siitä tiesivät kaikki.

Joku totesi, että on syntynyt maailman suurin RISKIRAHASTO, jolla on vaikutuksia maailmantalouteen. Oli syntynyt hallitsematon toimija, joka hämmensi.

Hedge-rahastot olivat todellisessa pulassa: osakkeeseen sijoituksen maksimaalinen tappio on osakkeesta maksettu hinta, mutta shorttauksessa tappio voi olla teoriassa ääretön. Nyt rahastojen ylimielisyys oli kostautumassa. Yritykset säädellä markkinoita oli rahoitusyhtiöiden taholta onnistuttu torppaamaan vuosikymmenten aikana. Jos WSB:tä olisi arvioitu riskirastona, se teki erittäin hyvää tulosta.

Mitä tapahtuu, jos WSB ottaa seuraavaksi kohteeksi viljan? Tuleeko maailmanloppu?

Tuntemattoman tahon levittämän valeuutisen mukaan WSB yhteisö suuntaisi seuraavaksi kiinnostuksensa hopeaan. Maailman media toisti uutisen nöyrästi – niin New York Times kuin täällä kotimaassa Helsingin sanomat ja Yle Uutiset. Hopean kurssi lähti nousuun. Mikäli yksikin toimittaja olisi ollut lähdekriittinen ja vieraillut WSB:n foorumilla, uutista ei olisi koskaan julkaistu. Samaan aikaan WSB:n sivusto täyttyi meemeistä, jotka ilkkuivat hedge-rahastojen yritykselle kääntää huomio GME:stä toisaalle ja varoittivat lankeamasta tähän ansaan. Hopea ei ollut heidän kohteensa.

Sijoittajaguru, miljardööri Mark Cuban, laskeutui keskustelemaan lähes kolmeksi tunniksi WSB:n foorumilaisten kanssa. Hän pohti yhteisön kanssa mm. erilaisista strategioista, joita kannattaisi hyödyntää hedge-rahastojen kaatamisessa.

Maailman rikkain mies ja hedge-rahastojen vannoutunut arkkivihollinen, Elon Musk twiittasi:
”GAMESTONK”

Tämä oli palvotun mestarin ironinen kannustushuuto WSB:n sijoittajille.

Moni teki paljon rahaa ja se näkyi foorumin sivustolla.

WSB-legenda Keith Gill alias ”DeepFuckingValue” tienasi GME-sijoituksillaan 50 miljoonaa dollaria.

Talousmediassa alettiin uhkailla piensijoittajia ja piensijoittajien vihjailtiin mahdollisesti syyllistyneen rikolliseen kurssimanipulaatioon. Nyt harmaantuneet pukumiehet peräänkuuluttivat sijoittamisen vastuullisuutta ja ammattilaisuutta. Vilkasta keskustelua käytiin myös säätelystä, jonka keskeisenä tavoitteena oli rajoittaa piensijoittajien toimintaa. Tämä tuntui monesta mielipuoliselta varsinkin, kun syytökset säätelyn välttämättömyydestä tulivat talouseliitin suusta. Nyt kun piensijoittajat tekivät voittoa hedge-rahastojen kustannuksella, rahastot alkoivat äkisti puhua rahoitusalan säätelystä. Vapaat, säätelemättömät markkinat eivät kuuluneet kaikille.

Tässä vaiheessa talousalan asiantuntijat jo totesivat, että ilmiötä tullaan tutkimaan vuosikymmeniä ja sitä verrattiin jo vallankumoukseen pörssissä. Asiantuntijat ennustivat hedge-rahastojen aikakauden päättymistä.

GME:n kupla tietysti puhkesi ja kurssi sukelsi, mutta vain noustakseen hetken kuluttua uudelleen. Järkevä sijoitusneuvo olisi ollut hankkiutua osakkeesta eroon mahdollisimman nopeasti kun kurssi oli korkealla, mutta WSB:n hokema oli päinvastainen: timanttikäsi ei myy ikinä ja hodlaa (sic) ikuisesti. Heillä oli vain voitettavaa. Uusi sijoittamisen kulttuuri, ns. meemisijoittaminen, oli tullut jäädäkseen. WSB-yhteisö käyttäytyi ulkoapäin tarkasteltuna ennakoimattomasti, mutta todellisuudessa he toimivat juuri aggressiivisten sijoitusrahastojen tavoin. Kansankapitalisti oli syntynyt, mutta sijoitusrahastojen ohjailusta riippumattomana toimijana, jolla näytti yhtäkkiä olevan paljon taloudellista muutosvaltaa.

WSB:n sijoittajat eivät toimineet sijoittajille tyypilliseen tapaan vaan näyttivät tietoisesti rikkovan sellaisia talousalan konventioita, joissa rahan ansainta ja järjen käyttö oli ainoa sijoituskäyttäytymistä ohjaava lähtökohta. Meemiosake sijoittamiseen liittyi hauskanpito, kosto, vallankumous, pelleily, anarkia, turhautuminen sekä sosiaalisen median alustoille tyypillinen viihteellisyys ja yhdessä jakaminen. Myös yhteisön käyttämä kieli poikkesi totutusta sijoitusjargonista. Analyysien ja asiapuheen tilalle tuli kuvasekasotkua, meemitykitystä ja muokattuja lyhytelokuvia. Asiaan vihkiytymättömän oli hyvin vaikea saada selkoa kaikesta informaatiotulvasta, joka on sattumanvarainen yhdistelmä huonoa makua, hypetystä, älyvapaita meemejä, tarkoituksellisia kirjoitusvirheitä, tietoista väärinymmärrystä, alatyylisiä herjauksia ja posketonta hölmöilyä.

WSB-foorumilla juuri kieli ja sen käyttö oli ytimessä. Yhteisö rakensi vanhan järjestelmän rinnalle uutta todellisuutta, joka kyseenalaisti vallitsevan konvention perusteellisesti. Yhteisön käyttämä kommunikointi näyttäytyi käsittämättömänä ja suljettuna ulkopuolisille aivan kuin useammalle meistä näyttäytyy talousalan jargoni. He puhuivat taloudesta aivan uudella tavalla. Bourdieulaisittain tarkasteltuna kyse oli talousvallan uusjaosta, jossa valta otetaan juuri kielen kautta. Kiinnostavaa on, että WSB:n foorumilaiset kutsuvat itseään ja toisiaan juuri ”vajakeiksi”, ”ääliöiksi” tai ”apinoiksi” ikään kuin vastakuvana konventionaaliselle herrasmiessijoittajalle. Talousalan tietämättömyys – oli se totta tai ei – oli lähtökohta ja asiantuntijuudesta oli pelkkää haittaa. Liialliseen asiallisuuteen pyrkivät kirjoitukset tai analyysit saatettiin foorumilla kuitata kommentilla:

”Olen vajakki, en osaa lukea”.

WSB:ssä tietämättömyydellä ja tyhmyydellä jopa ylpeiltiin: yksin olen vain tyhmä, mutta yhdessä olemme totaalisia ääliöitä. Ihminen on apina, mutta apinoissa on voimaa.

Yksilökeskeisen järkisijoittajan tilalle oli tullut apina tai paremminkin apina-armeija. Apinat toimivat ryhmässä eivätkä sijoittajina kovinkaan järkiperäisesti. Apinaheimo syrjäyttää yksilöasiantuntijuuden taloudessa, se vähät välittää analyytikkojen analyyseistä tai osavuosikatsauksista. Sen harjoittama talousbanaalius tekee tyhjäksi kaiken järjellisen argumentoinnin. Tyhmyys on tarttuva viirus, mutta se luo omalakista tulevaisuutta ja on perusteltavissa aivan kuin mikä tahansa muukin sijoituskäyttäytyminen: osake on niin arvokas kuin sen arvostus on. Siksi arvostus voi yhtä lailla perustua meemiarvoon kuin tuottoennusteisiin tai edellisen vuoden tulokseen.

Ja rahalla pelleiltiin. Sitä saatiin ja sitä hävittiin. Mitä väliä?

Ja kun hävittiin, häviöstä tehtii häviöpornoa (lossporn), jota jaettiin foorumilla meemien muodossa, mikä oli sekin hauskaa.

Joku WSB:ssä järkeili, että olisi hauskaa ostaa älyttömän kokoinen valomainos New York Squarelta. Ilmoituksen viesti avautui harvalle: “$GME go BRRRRR”. Yhteisö seurasi perässä ja kummallisia mainoksia ilmestyi moottoriteiden varsille, takapihoille, korpimaille. Näitä sitten jaettiin kuvakaappauksina foorumin sivuilla. GameStop ja WSB-tatuoinneista tuli arkipäivää.

Robinhood oli WSB:n yhteisön suosima kännykkäsovellus, jolla kauppaa tehtiin. Sovelluksen idea oli, että osakekauppa oli helppoa ja ilmaista. Robinhood oli mainostanut sen kaupankäyntisovelluksen demokratisoivan rahoitusta kaikille, mutta nyt kun GME-osakkeen kurssi oli korkeimmillaan, se alkoi äkkiä rajoittaa kaupankäyntiä estäen GME:n osakkeiden oston. Merkillepantavaa oli, että se salli myynnin edelleen, mikä suosi suoraan hedge-rahastoja, erityisesti Melvin Capitalia, joka oli yksi Wall Streetin isoimmista hedge-rahastoista ja yksi suurimmista GME:tä shortanneistä pelureista. Tällä hyvin moraalisesti ja juridisesti kyseenalaisella siirrolla Robinhood pelasti Mevin Capitalin käytännössä konkurssilta. Asia näytti vielä arveluttamalta, kun kävi ilmi, että Citadel-vipurahasto oli tukenut Melvin Capitalia 2,75 miljardilla dollarilla, jotta Melvin Capital sai suljettua GME-shorttinsa ja pelastettua sen kaatumiselta. Citydel taas oli Robinhoodin yksi suurimpia asiakkaita ja niittänyt kyseenalaista mainetta maksamalla Bidenin hallinnon valtionvarainministerille Janet Yellenille lähes miljoona dollaria puhujapalkkiota. Tämä kaikki herätti WSB:n sijoittajissa närää: säännöt eivät olleetkaan kaikille samoja.

Melvin Capital hävisi leikissä noin seitsemän miljardia dollaria, joka vastasi 55 prosenttia sen hallitsemista varoista. Toukokuussa 2022 Melvin Capital ilmoitti sulkevansa rahastonsa.

Finanssimaailmaa on syytetty toistuvasti epädemokraattiseksi ja lisäävän taloudellista eriarvoisuutta. Maailmassa noin parilla miljardilla ihmisellä ei ole pankkitiliä, eivätkä he pääse osallistumaan talouteen. Länsimaissa veropolitiikka suosii rikkaita ja leikkauksista saatava hyöty päätyy rikkaiden käsiin. Kansainvälinen valuuttarahasto, maailmanpankki, suuryritykset ja ylikansalliset instituutiot ovat luoneet demokratiasta ulkopuolisen koneiston, jotka päättävät globaalisti kaikkia ihmisiä koskevista asioista. Ne ovat luikerrelleet poliittiseen päätöksentekoon ja ilman niiden hyväksyntää suuret uudistukset eivät toteudu.Yksittäinen ihminen on talouden passiivinen uhri, jonka olemassaolon tarkoitus on vain sopeutua. Vai onko? WSB:n tapaus osoitti, että muutos on mahdollinen ja se on yksittäisten ihmisten käsissä. Loppujen lopuksi me olemme kaikki apinoita ja apinoilla on kyky ratkaista yhdessä ongelmia.

Lauttasaaressa 25.9.2023
Okko Leo

Näytelmäkirjailija ja dramaturgi Okko Leo on valmistunut Teatterikorkeakoulusta maisteriksi vuonna 2011. Hän on kirjoittanut lukuisia näytelmiä ja radiokuunnelmia ja hänen teoksiaan on esitetty niin Suomessa kuin ulkomailla.

Hänen näytelmänsä ovat saaneet kansainvälistä näkyvyyttä Saksassa, Tsekeissä ja Yhdysvalloissa. Helsingissä hänen näytelmiään on nähty mm. Kansallisteatterissa, Q-teatterissa ja KOM-teatterissa. Ape Army on Okko Leon ensimmäinen näytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa. Teoksissaan hän usein käsittelee yhteiskunnan ja yksilön välistä suhdetta sekä identiteettiä.

Hänen näytelmiään ovat mm.

Das Feld (Kenttä) (2006)
Täyspuuvillakuosi (2009)
Kansallissankari (2012)
Vieraat (2013)
Orkesteri – The Everlast (2013)
Maailma luottaa meihin (2015)
Pimeä huone (2017)
Ateria (2018)
Onnellisten saari (2019)
Isukki (2021)