käsiohjelma

Runar Schildt – Juha Hurme

ASMODEUS JA 1313 SIELUA

Ohjaus ja laulujen sanat
Juha Hurme

Musiikin sävellys ja äänisuunnittelu
Petra Poutanen

Kohtausten musiikkisuunnittelu ja lisämusiikin sävellys,
musiikin sovitus ja improvisointi
Ville Herrala ja Piia Komsi

Lavastus
Katariina Kirjavainen

Pukusuunnittelu
Sari Suominen

Valosuunnittelu
Kari Leppälä

Äänisuunnittelu
Eero Niemi

Naamioinnin suunnittelu
Maija Sillanpää

Dramaturgi
Ari-Pekka Lahti

II-puoliajan käsikirjoitusassistentti
Pyry Vaismaa

Koreografia
Työryhmä ja Antti Lahti

 

Kantaesitys 26.1.2023 Helsingin Kaupunginteatterin
pienellä näyttämöllä

Oikeuksia valvoo Juha Hurme

Esityksen kesto 2 tuntia 30 minuuttia väliaikoineen

Lue lisää

ENSIMMÄINEN PUOLIAIKA TAPAHTUU  HELVETISSÄ JA HELSINGISSÄ VUONNA 1913.

 

Asmodeus, demoni
VAPPU NALBANTOGLU

Aziel, demoni
KAI LÄHDESMÄKI

Paavi
MIKKO VIHMA

Edla Josefsson, täysihoitolan pitäjä
SARI HAAPAMÄKI

Elis Bladh, postimerkkeilijä
PAAVO KÄÄRIÄINEN

Rouva Bladh
TIINA PELTONEN

Leski Winberg, rouva Bladhin äiti
SOFIA HILLI

Gustav Eytzing, juristi
UNTO NUORA

Neiti Kingelin, aktivisti
TIINA PELTONEN

Ellen Blom, Fazerin konttoristi
INKA TIITINEN

Paroni Adlerschantz
MIKKO VIHMA

Plantin, poliitikko
KAI LÄHDESMÄKI

Tuttu Pihlqvist, aktivisti
UNTO NUORA

Pastori Silvan
MIKKO VIRTANEN

Rouva Silvan
SARI HAAPAMÄKI

Engla, köksä
SOFIA HILLI

Basisti
VILLE HERRALA

Sellisti
PIIA KOMSI

Runar Schildtin ääni nauhalta
KJELL WESTÖ

(”Huoneen täyttää sininen liekki, Engla huutaa kuin hunni ja matkalaukku lennähtää sähähtäen ulos ikkunasta matkustajineen kaikkineen. Merkillinen kulkuväline kohoaa korkealle sineen ja lentää huimaa vauhtia etelään. Hietalahden satamassa kulkeva poliisikonstaapeli kuulee suhinan ja päättää katsahtaa ylöspäin. Mutta ennen kuin hän ehtii niin pitkälle, on matkalaukku jo ylittänyt Harmajan, ja kohta se näkyy vain pienenä kärpäsen kakkana kevään vastasilitetyllä taivaalla.”) Suom. Liisa Ryömä

Lisäksi demoneita, syntisiä, turkulaisia ja helsinkiläisiä.

 

TOINEN PUOLIAIKA TAPAHTUU HELVETISSÄ JA SUOMEN PÄÄKAUPUNGISSA VUONNA 2026.

 

Asmodeus, demoni
VAPPU NALBANTOGLU

Aziel, demoni
KAI LÄHDESMÄKI

Engla, Helvetin talouspäällikkö
SOFIA HILLI

Gustav Eytzing,
Helvetin lakitieteellinen neuvonantaja
UNTO NUORA

Valtiovarainsyntinen
SARI HAAPAMÄKI

Sisäasiainsyntinen
MIKKO VIRTANEN

Turun piispa
PAAVO KÄÄRIÄINEN

Satta Gucci, hostile designer
TIINA PELTONEN

Kama Sutra-Nieminen,
joogaklubin omistaja
SOFIA HILLI

Ivan Trump, joogaklubin ideologi
UNTO NUORA

Meluta McDonalds, hiihtäjä
INKA TIITINEN

Voipa Danskebank,
valmentaja, sarjayrittäjä
KAI LÄHDESMÄKI

Auva Redbull, vesibisneskeisarinna
SARI HAAPAMÄKI

Asi Ikea, keinolatuyrittäjä
MIKKO VIHMA

Tintti Thunberg, aktivisti
MIKKO VIRTANEN

Hala Smirnoff, ravintoloitsija
PAAVO KÄÄRIÄINEN

Ville Komsi, muusikko
VILLE HERRALA

Piia Herrala, muusikko
PIIA KOMSI

Lisäksi demoneita, syntisiä, joogaajia ja majavia.

Lue lisää

Säveltäjät ja muusikot

Musiikin sävellys ja äänisuunnittelu Petra Poutanen

Kohtausten musiikkisuunnittelu ja lisämusiikin sävellys, musiikin sovitus ja improvisointi Ville Herrala ja Piia Komsi

Lue lisää

Petra Poutanen, säveltäjä ja äänisuunnittelija

Petra Poutanen on monipuolinen säveltäjä, muusikko, laulaja ja multi-instrumentalisti ja kuoronjohtaja. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, mutta opiskellut eri puolilla maailmaa Tanskasta Siperiaan saakka. Hänet tunnetaan teatterimusiikin säveltäjänä sekä perinteistä kuoromaailmaa ravistelevana uudistavana kuoronjohtajana. Hän johtaa kolmea kuoroa, joiden ohjelmisto koostuu kansanmusiikista ammentavalle, ryhmälähtöiselle sävelletylle materiaalille sekä monenlaisille improvisaatiotekniikoille.

Kansanmusiikkia, klassista musiikkia, juurimusiikkia, poppia ja kokeellisempaa äänimaisemaa yhdistelevä Poutanen julkaisi tammikuussa 2022 debyyttisooloalbuminsa Pyhä veri vuotaa, joka käsittelee pyhää ja sen absurdeja ilmentymiä kuten vallankäyttöä ja väkivaltaista kuvastoa. Hän on albumillaan ehdolla vuoden 2023 Etno-Emma-palkinnon saajaksi. Tammikuussa 2023 tulee myös ensi-iltaan Tampereen Työväen Teatterin Jeanne D’Arcin housut, johon Poutanen on säveltänyt musiikin ja esiintyy myös lavalla muusikkona. Poutasen musiikkia voi kuulla muun muassa UTU-yhtyeessä, jonka albumit ovat keränneet paljon kiitosta.

Piia Komsi, laulu ja sello

Koloratuurisopraano Piia Komsi aloitti muusikon uransa sellistinä, toimien mm. Suomen Kansallisoopperan sellistinä vuosina 1989–2001. Komsin kansainvälinen ura sopraanona lähti nopeasti käyntiin hänen hypätessään tekemään huippuvaikeita teoksia lyhyellä varoituksella. Komsin oopperarepertuaari kattaa rooleja barokista nykymusiikkiin ja hän on kantaesittänyt ja levyttänyt useiden säveltäjien, kuten Einojuhani Rautavaaran, Liza Limin, Esa-Pekka Salosen, Unsuk Chinin ja Heinz-Juhani Hofmannin teoksia. Hän on laulanut mm. Baijerin, Napolin, Rooman, Pariisin, Buenos Airesin ja Tel Avivin oopperataloissa sekä esiintynyt huippuorkestereiden, kuten Los Angelesin ja New Yorkin Filharmonikkojen, Lontoon ja Walesin BBC:n sinfoniaorkestereiden, Oslon ja Tukholman filharmonisten orkestereiden kanssa. Komsi on toiminut myös Exit 3-Companyn taiteellisena johtajana ja tuottajana ja säveltänyt sopraanosellistille kappaleita.

Ville Herrala, basso

Ville Herrala on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta jazzmusiikin osastolta vuonna 2010 pääsoittimenaan kontrabasso. Herrala on soittanut lukuisissa eri kokoonpanoissa Suomessa ja ulkomailla, tämänhetkisistä yhteistyökumppaneista mainittakoon Timo Lassy, Maria Ylipää, Tuomo Prättälä, PLOP & Juhani Aaltonen, Valtteri Laurell Nonet ja UMO Helsinki Jazz Orchestra.

Herralan soololevy Pu: (We Jazz Records) julkaistiin vuonna 2020.

Musiikkitiedot

Lue lisää

Asmodeus – teemoja erinäisiin kohtauksiin
Säv. Petra Poutanen

 

Waltz from The Nether world
Säv. Ville Herrala & Piia Komsi

 

Swingin’ Hell-jazz
Säv. Petra Poutanen, Ville Herrala & Piia Komsi

 

Infernal Tango
Säv. Petra Poutanen, Ville Herrala & Piia Komsi

 

Peking Bolero
Säv. Ville Herrala & Piia Komsi

 

Jumpin’ to Hell
Säv. Ville Herrala & Piia Komsi

 

Engla’s Midnight Mass
Säv. Petra Poutanen, Ville Herrala & Piia Komsi

 

Asanasatana
Säv. Ville Herrala & Piia Komsi

 

Varsinaissuomalaisten laulu
San. Väinö Kolkkala (nimim. Väinö Kulo)
Säv. Toivo Nieminen

 

Plantinilaisten laulu
San. Juha Hurme
Säv. Petra Poutanen

 

“Herzlich thut mich verlangen”,
J.S. Bachin koraali No.63 (v.1601),
Matteus-passiosta (v.1727 tai 1729)
San. Christoph Knoll
Säv. J.S. Bach

 

Riemumarssi
Säv. Petra Poutanen

 

Asmodeus – Helvetti 2
Säv. Petra Poutanen

 

Chicken shack of Terror
Säv. Petra Poutanen, Ville Herrala & Piia Komsi

 

Valse Macabre
Säv. Petra Poutanen, Ville Herrala & Piia Komsi

 

”Lasciatemi morire”, Ariannan valitus oopperasta Arianna:
Lasciate mi morire/ Anna minun kuolla (v.1608)
San. Ottavio Rinuccini
Säv. Claudio Monteverdi

 

Satan is Real, The Louvin Brothers-yhtyeen gospel-kappale
San. & säv. Charlie Louvin, Ira Louvin

 

“Ahi! Troppo è duro”,
(Liian kova ja julma lause),Venuksen aaria baletista ”Kiittämättömien naisten juhla” /Il Ballo delle Ingrate (v. 1608)
San. Ottavio Rinuccini
Säv. Claudio Monteverdi

 

Eternal merry-go-round
Säv. Petra Poutanen, Ville Herrala & Piia Komsi

 

Mennään helvettiin
San. Juha Hurme klassikkobiisiä mukaillen & Uuno Kailas
Säv. Petra Poutanen

Käsikirjoitus

Ensimmäinen puoliaika on Juha Hurmeen dramatisointi suomenruotsalaisen mestarikirjailijan Runar Schildtin (1888-1925) novellista Asmodeus och de tretton själarna.

Toinen puoliaika on Juha Hurmeen käsikirjoitus Schildtin Asmodeus-aiheen pohjalta. Pyry Vaismaa toimi käsikirjoitusassistenttina. Helsingin Kaupunginteatterin dramaturgi Ari-Pekka Lahti oli neuvonantaja ja laadunvalvoja. Kiitokset Karl Ristikivelle ja Terho Puustiselle muutamasta tärkeästä ajatuksesta.

Lue lisää

JUHA HURME

Juha Hurme on teatteriohjaaja, kirjailija ja juhlapuhuja. Hän on julkaissut seitsemän romaania.

Hänen romaaninsa Nyljetyt ajatukset (2014) oli Runeberg-palkinto- ja Vuoden kirjateko -palkintoehdokkaana ja Jarkko Laine -palkinnon voittajana. Marraskuussa 2017 hänen romaaninsa Niemi palkittiin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla.

Lue lisää

Hurme on kirjoittanut ja ohjannut lukuisia näytelmiä lähes kaikissa Suomen ammattiteattereissa sekä tehnyt monipuolista teatterityötä omissa vapaissa taiteilijaryhmissään. Hurme on ollut perustamassa Yövieraat-teatteria (1988–2001) ja Nälkäteatteria (1998-), Volter Kilpi -kirjallisuusviikkoa ja Hailuoto-teatterifestivaaleja. Hän on johtanut Ylioppilasteatteria (1994–1997), Teatteri Telakkaa (2002-2005) ja Operaatio Paulaharjua (2014-2019), joka esitti Samuli Paulaharjun novelleja Hurmeen dramatisoimina ja ohjaamina kuudessa Lapin erämaakohteessa. Hänelle on myönnetty Kivipää-palkinto (2002), Varsinais-Suomen kriitikoiden punnus (2004), Alfred Kordelinin säätiön kannustuspalkinto (2005), Eino Leinon palkinto (2006), Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki -palkinto (2007), Draama 07 -palkinto (2007) ja Taiteen valtionpalkinto (2008). Keväällä 2014 Hurmeelle myönnettiin 30 000 arvoinen Eino Kalima -palkinto Kansallisteatteriin ohjaamastaan näytelmästä Europaeus ja vuonna 2017 hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla.

Hurme harrastaa monikulttuurisuutta, kestävyyslajeja ja ikivanhaa kirjallisuutta. Itämerensuomalainen muinaisrunous ja Carl Barksin Aku Ankka-tarinat ovat hänen suuria innoittajiaan.

Runar Schildt

Runar Schildt (1888–1925) oli suomenruotsalainen kirjailija. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1910. Runsaan kymmenen vuoden aikana hän julkaisi kahdeksan novellikokoelmaa ja kolme näytelmää.

Ohjaaja ja kirjailija Juha Hurme sekä kirjailija Kjell Westö saapuvat pienen näyttämön lämpiöön kertomaan Runar Schildtistä perjantaina 10.2. klo 17 yleisölle avoimeen ja maksuttomaan tilaisuuteen. Tapahtuman tarkemmat tiedot löydät klikkaamalla alla olevaa linkkiä.

Kuka oli Runar Schildt? -luento pienen näyttämön lämpiössä 10.2. klo 17 >>>

Lue lisää Runar Schildtistä

Schildt on raikas poikkeus kotimaisessa kirjallisuudessa, koska hän haki vaikutteensa suoraan maailmankirjallisuudesta kiertäen kaukaa kansalliset kliseet. Hän jahtasi takaa suurta romaania, urbaanin Helsingin kuvausta, siinä onnistumatta. Sen sijaan mestarillisia novelleja syntyi. Samat hahmot saattavat putkahtaa esiin kiehtovalla tavalla useassa novellissa. Schildtin kokoelma Hemkomsten (1919) on vavahduttava kuvaus sisällissodan raatelemasta vastasyntyneestä tasavallasta. Siinä, kuten niin monissa Schildtin kertomuksissa, myötätunto on heikompien puolella, hän tuntee novellinsa Noitametsän päähenkilön tavoin ”olemuksenkaltaisuuden syvää rakkautta kaikkeen, mikä kärsii, kuihtuu, vajoaa ja kuolee”.

Schildt on sijoittanut tarinoitaan Helsingin ohella myös Loviisaan, josta hänen äidinpuolen isovanhempansa olivat kotoisin ja jossa hän vietti lapsuutensa kesät sekä asui useaan otteeseen aikuisiällä. Schildtin kaunokirjallinen Räfsbacka on tunnistettavasti Loviisan Antby, Antinkylä.

Serkkunsa Holger Schildtin perustaman kustantamon leivissä työskennellyt kirjailija ehti kirjoittaa lähinnä kesälomillaan. Schildtin ensimmäinen kirja, novellikokoelma nimeltä ”Den segrande Eros” ilmestyi 1912. Schildt sai kasaan yhteensä 33 novellia, joista 25 julkaistiin seitsemässä novellikokoelmassa. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvat novellit ”En sparv i tranedans” (1915, su. ”Varpusen suudelma”), ”Regnbågen” (1916, su. ”Sateenkaari”), ”Rönnbruden” (1917, su. ”Pihlajamorsian”), ”Hemkomsten” (1919, su. ”Kotiinpaluu”) ja ”Häxskogen” (1920, su. ”Noitametsä”). Hänen novelliensa pohjalta on myös tehty elokuvia, joista merkittävimmät ovat Mauritz Stillerin De landsflyktiga ja Nyrki Tapiovaaran Varastettu kuolema.

Runar Schildt ei saanut vuoden 1920 jälkeen kirjoitetuksi enää yhtään novellia. Kahden vuoden tuskaisen kirjoittamattomuuden jälkeen hän ryöpsäytti keväällä 1922 parissa kuukaudessa valmiiksi kaksi näytelmää; Galgmannen (Hirsipuumies) ja Den stora rollen (Suuri haave) olivat menestyksiä sekä Suomessa että Pohjoismaissa. Kesällä 1923 valmistunut, Euroopan valloitukseen tähdännyt ibseniläinen draama Lyckoriddaren (Onnensoturi) sai kuitenkin vaisun vastaanoton. Sen jälkeen ei syntynyt mitään valmista. Kokeilu kirjakauppiaana Porvoossa epäonnistui totaalisesti.

Schildt, kolmen pikkulapsen isä, teki itsemurhan syksyllä 1925. Sen taustalla olivat huono taloudellinen tilanne, masennus ja kyvyttömyys kirjoittaa, mikä johtui ainakin osittain kohtuuttomasta itsekritiikistä.

Helsingin Haagassa on ollut Runar Schildtin puisto vuodesta 1955 ja Schildtinpolku 1976. Loviisan Antinkylässä on nimetty katuja Runar Schildtin novellien mukaan. Loviisassa on myös Runar Schildtin tie sekä kirjailijan hauta.

Teokset

Armas Fager: en silhuett (Schildt 1920) (Armas Fager: siluetti; Asmodeus ja kolmetoista sielua, Love kirjat 1991)

Asmodeus och de tretton själarna samt tre noveller (Schildt 1915) (Armas Fager: siluetti; Asmodeus ja kolmetoista sielua, Love kirjat 1991)

Den segrande Eros (Söderström 1912, novellikokoelma) (’Voittoisa Eros’)

Den stora rollen (Schildt 1923, näytelmä) (Suuri haave, Otava 1924)

En sparv i tranedans (Söderström 1937) (elokuvana nimellä Varpusen suudelma)

Från Regnbågen till Galgmannen 1–2 (Schildt 1988)

Från Rönnbruden till Häxskogen (Rabén & Sjögren 1974)

Galgmannen: en midvintersaga (Schildt 1922, näytelmä) (Hirsipuumies: sydäntalven tarina, Gummerus 1923)

Hemkomsten och andra noveller (Schildt 1919) (Kotiinpaluu ja muita novelleja, Otava 1922)

Häxskogen och andra noveller (Schildt 1920) (Noitametsä, Love kirjat 1985; novelleja myös muista kokoelmista)

Lyckoriddaren (Schildt 1923, näytelmä)

Lättsinniga berättelser (Rabén & Sjögren 1977, novellikokoelma)

Noveller (1969, lukiota varten toimitettu novellikokoelma)

Några blad (Schildt 1926)

Perdita och andra noveller (Schildt 1918)

Raketen och andra berättelser (Schildt 1918)

Regnbågen (Schildt 1916) (Sateenkaari, Otava 1924)

Runar Schildts noveller 1–2 (Schildt 1955)

Rönnbruden och Pröfningens dag (Schildt 1917)

Östnyländska berättelser (Lindqvist 1960, novellivalikoima)

Toteutus

Lue lisää

Tuottaja
Pia Karetie

Musiikkijärjestäjä
Mongo Aaltonen

Lavastajan assistentti
Tiina Pietiläinen

Järjestäjät
Katiana Chatta, Liisa Kyrönseppä

Vastaava näyttämömestari
Pekka Aitta-aho

Näyttämömestarit
Henri Koskela ja Jukka Puhakka

Kuiskaaja
Tuija Muhonen

Tarpeistonhoitajat
Mia Heimlander ja Susan Olsson

Pukijat
Minna Tuuri ja Helena Gray

Valomestari
Vesa Ellilä

Apulaisvalomestari
Valdemar Virtanen

Äänimestari
Paavo Kolttola

Näyttämöoperaattorit
Lasse Niemelä ja Ville Nikku

Näyttämötyöntekijät
Heikki Kallunki, Jenna Marjanen, Jukka-Pekka Mälkiä, Timo Vuoksi

Lavastuksen toteutus
Antti Ruti, Jan Fäldt, Tanja Sormunen, Tomi Kuusiniemi

Puvustuksen valmistus
Anni Laanti, Kati Lätti, Susanna Moilanen, Mari Solja, Zanna Lukin

Modisti
Tutta Laurén

Tarpeiston suunnittelu
Mira Rokkanen

Tarpeiston valmistus
Mia Heimlander, Mira Rokkanen, Jenny Villikka, Sini Junnola

Naamioinnin toteutus
Maija Sillanpää, Tuula Kuittinen, Emma Loponen

Näyttämöosaston päällikkö
Olli Koskelo

Lavastamon päällikkö
Tuomas Antikainen

Lavastamon apulaispäällikkö
Sampsa Laiho

Puvuston päälliköt
Tiina Sivonen ja Nina Virkki

Naamioinnin päällikkö
Henri Karjalainen

Valo-osaston esihenkilö
Marko Oksman

Päänäyttämöoperaattori
Juuso Murtoniemi

Tekninen suunnittelija
Keijo Viitala

Käsiohjelman toimitus
Hanna Kalsto

Käsiohjelman valokuvat
Otto-Ville Väätäinen

Käsiohjelman graafinen suunnittelu
Kim Sinisalo

Kuvagalleria

Kuvagalleriaan

Kurkkaa kulissien taakse!

Anna palautetta

Mitä pidit esityksestä ja vierailustasi?
Anna palautetta Helsingin Kaupunginteatterin sivustolla!

ANNA PALAUTETTA