Eikä yksikään pelastunut - Helsingin Kaupunginteatteri

EIKÄ YKSIKÄÄN
PELASTUNUT

Käsikirjoitus
AGATHA CHRISTIE

Suomennos
AINO PIIROLA

Ohjaus
SAKARI HOKKANEN

Lavastus
KATARIINA KIRJAVAINEN

Pukusuunnittelu
ELINA KOLEHMAINEN

Sävellys ja äänisuunnittelu
ALEKSI SAURA

Valosuunnittelu
PETTERI HEISKANEN

Naamioinnin suunnittelu
JAANA NYKÄNEN

Dramaturgi
SANNA NIEMELÄINEN

Ensi-ilta 29.1.2025
Helsingin Kaupunginteatterin
Arena-näyttämöllä
Esityksen kesto 2 h 25 min,
sisältää väliajan

Esitysoikeudet
Nordic Drama Corner

And Then There Were None © 1939, 1943 Agatha Christie Limited. All rights reserved. AND THEN THERE WERE NONE and AGATHA CHRISTIE are registered trademarks of Agatha Christie Limited in the UK and elsewhere. All rights reserved.

Rooleissa

Thomas Rogers
PERTTI KOIVULA

Ethel Rogers
KAISA TORKKEL

Fred Narracott
JUHA JOKELA

Vera Claythorne
ANNA ACKERMAN

Philip Lombard
MIKKO VIRTANEN

Anthony Marston
JESSE GYLLENBÖGEL

William Blore
SANTERI KINNUNEN

Kenraali Mackenzie
JARI PEHKONEN

Emily Brent
HEIDI HERALA

Sir Lawrence Wargrave
ARTTU KAPULAINEN

Tohtori Armstrong
JOUKO KLEMETTILÄ

Ohjaajalta

Reilut kolme vuotta sitten ohjasin Helsingin Kaupunginteatterille dekkarikomedian Baskervillen koira. Ensi-illan jälkeen ilmaisin hienovaraisen toiveen, että voisin seuraavaksi ohjata ns. vakavan dekkarin. Niinpä olinkin varsin ilahtunut, kun sain puhelun, jossa kysyttiin ohjaamaan Agatha Christien mestarillista murhamysteeriä.

Harjoituksissa olen hämmästellyt sitä, miten teatterillisesti toimivan näytelmän Christie on omasta romaanistaan sovittanut. Huonosti kirjoitetun näytelmän ohjaaminen on kuin ladun hiihtämistä umpihankeen tervatuilla suksilla. Eikä yksikään pelastunut puolestaan antaa näyttelijöille ja ohjaajalle ladun, joka luistaa kuin rasvattu. Näytelmän hahmoissa on myös huomattavasti perusdekkaria enemmän psykologista syvyyttä. Minulle tämä näytelmä kertoo syyllisyydestä, ihmisistä, joiden menneisyys saa heidät kiinni.

Tämä esitys on toteutettu suurella intohimolla ja murhaavan kovalla ammattitaidolla. Toivottavasti nautitte katsojina siitä yhtä paljon kuin minulla oli ilo nauttia teoksen ohjaajana.

Sakari Hokkanen, ohjaaja

Agatha Christie

”Rikosten kuningattareksi” kutsuttu Agatha Christie (1890–1976) on kaikkien aikojen tunnetuin jännitys- ja salapoliisikirjailija. Christie loi englantilaisen salapoliisiromaaniperinteen ja hänen tuotantoonsa kuuluvat sellaiset klassikot, kuten Kuolema Niilillä, Eikä yksikään pelastunut ja Idän pikajunan arvoitus. Hänen tunnetuimmat etsivähahmonsa ovat neiti Marple ja Hercule Poirot.

Lue lisää

Christie kirjoitti elämänsä aikana noin 70 romaania sekä useita radio- ja teatterikäsikirjoituksia ja novelleja. Hän oli suosittu kirjailija, mutta nousi todella suureen kuuluisuuteen TV- ja elokuvasovitusten myötä.

Hänen näytelmäsovituksensa romaanista Eikä yksikään pelastunut aloitti huippusuosion Lontoossa ja Broadwaylla vuonna 1943 ja René Clairn teki vuonna 1945 näytelmästä elokuvasovituksen.

Menestys jatkui novellista Syyttäjän todistaja tehdyillä näytelmä- ja elokuvaversioilla West Endissä ja Broadwaylla (1953) sekä Billy Wilderin ohjaamalla elokuvalla Todistaja (1957).

1960-luvun alussa Christie myi MGM:lle elokuvaoikeudet 40 teokseen, mutta katui sitä myöhemmin. MGM teki viisi elokuvaa, joihin Christie ei ollut tyytyväinen.

Louis Mountbattenin henkilökohtaisesta pyynnöstä vuonna 1972 Christie antoi oikeudet Idän pikajunan arvoituksen kuvaamiseen ja elokuvan valtava menestys nosti Christien taas huipulle.

TV-sarjoista suosituimmat ovat Isossa-Britanniassa tuotetut Hercule Poirot ja Miss Marple.

Teatterissa Christien uskomattomin menestys on ollut näytelmä Hiirenloukku, jota on esitetty Lontoon West Endissä vuodesta 1952 alkaen ja se on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä ja sillä on ollut miljoonia katsojia.

Agatha Christie on aateloitu Englannissa. Hänet valittiin vuonna 2000 viime vuosisadan parhaaksi rikoskirjailijaksi dekkaristien kansainvälisessä kokouksessa USA:ssa.

Brittiläinen rikoskirjailijoiden yhdistys The Crime Writers Association valitsi vuonna 2013 Christien kirjan Roger Ackroydin murha kaikkien aikojen parhaaksi rikoskirjaksi. Samalla itse Christie valittiin kaikkien aikojen parhaaksi rikoskirjailijaksi.

Musiikki

Christien tiivis ja ovela arvoitus oli herkullinen ja inspiroiva alusta sävellystyölle. Henkilöhahmot kipuilevat menneisyytensä vankeina ja lähtökohtaisesti kaikki ovat yhtä epäilyttäviä. Sellaiseen asetelmaan on ollut kiinnostavaa istuttaa musiikillisia ulottuvuuksia. Aloitin, henkilöhahmojen tarinoista inspiroituneena, hahmottelemalla teemallisia osuuksia ja laadin aihioista rungon äänelliselle estetiikalle. Harjoitusten myötä yksityiskohtaisemmat rakenteet ja auditiivinen dramaturgia saivat lopullisen muotonsa.

Lue lisää

Näytelmään istutetut melodiset fragmentit, variaatiot, harmoniat sekä erilaiset rytmilliset elementit saattelevat tarinan kulkua ja herättelevät matkan varrella kysymyksiä hahmojen välisistä dynamiikoista. Musiikilla huomioidaan myös kunkin hahmon mielenmaisemaa joko erikseen tai lomittain muiden tapahtumien ja teemojen kanssa.

Seesteisempi tunnelmointi tuo ilmaa ja leijailee taustalla hetkittäin aavistuksen toiveikkaana. Usein tyynen ja painostavan raja on kuitenkin häilyvä.

Sointimaailmassa on paljon vaikutteita perinteikkään kamarimusiikin aineksista. Toisaalta vellovat ja välillä ärhäkkäät syntetisaattorit, sähkökitarat ja erityyppiset perkussiiviset osiot tarjoavat särmää sekä nykyaikaisempaa, paikoin ajatontakin luonnetta, toimien samalla voimakkaana kontrastina näytelmän aikakaudelle uskolliselle, kauniille visuaalisuudelle.

Tämän kiehtovan ja vaiheikkaan prosessin myötä tarkoituksenani on ollut paitsi kunnioittaa klassikkonäytelmän ikonisuutta myös tuoda siihen samalla uudenlaisia, yllättäviäkin sävyjä.

Aleksi Saura, säveltäjä ja äänisuunnittelija

Pukusuunnittelusta

Pukusuunnittelun lähtökohdaksi, tällaisessa tunnetussa klassikkoteoksessa, muodostui luonnollisesti käsikirjoituksessa kuvattu ajankohta ja paikka sekä kirjailijan roolihahmojen kuvaukset. Aikakauden, johon tapahtumat sijoittuvat, on hyvä näkyä hahmoissa, koska käsiteltävät asiat ja tapahtumat, roolihahmojen asenteet ja käyttäytyminen perustuvat silloiseen maailmankuvaan.

Lue lisää

Historiallisen pukuepookin huomioiden, mutta taiteellisen vapauden antamilla valtuutuksella, halusin painottaa pukusuunnittelussa kunkin hahmon persoonallisuutta ja korostaa huvilaan kutsuttujen ihmisten erilaisuutta, jotta kukin piirtyisi selkeästi yksilönä ja kokoon kutsuttu joukko olisi mahdollisimman moni-ilmeinen. Englantilainen luokkayhteiskunta ei ole meille kovin tuttu, joten halusin korostaa persoonia enemmän kuin yhteiskunnallista asemaa, joka tulee kyllä ilmi repliikeissä ja asenteissa. Oli kiinnostavaa rakentaa hahmoja niin, että kukin on oma persoonansa epookin sallimissa rajoissa.

Näytelmän rakenteen takia mietimme pitäisikö noudattaako perinteistä ja ajanmukaista illallispukuetikettiä, johon kuuluu tumma puku tai smokki ja pitkä iltapuku. Päädyimme lopulta hylkäämään sen, koska pukuja ei ehtisi vaihtaa. Niinpä käytin hyväkseni hovimestari Rogersin repliikin: ”Puku on kai tänä iltana vapaa.” Tällä pystyin perustelemaan itselleni sekalaisen illallispukeutumisen. Sain myös pidettyä roolihahmot edelleen persoonina, mikä tuntui hyvin tärkeältä tarina seurattavuuden kannalta.

Koska teatterimme on sitoutunut noudattamaan Teatterin vihreän kirjan kierrätystavoitteita, tein lopulliset pukusuunnitelmat vasta tarkistettuani, mitä asuja voisin löytää pukuvarastosta. Se vaikutti jonkin verran värimaailmaan, mutta kiitos hienon ja laajan pukuvarastomme, sain mielestäni juuri oikeat värit kullekin hahmolle. Puvuista noin puolet on varastosta, jonkin verran muunneltuna tai korjattuna, ja puolet on tehty alusta alkaen teatterin ompelimossa ja toki jotain on ostettukin.

Tarinan traagisuuden takia halusin myös korostaa hahmojen inhimillisyyttä ja jopa arkisuutta. Yritin löytää sopivan tasapainon näyttämöpuvun ja tavallisen pukeutumisen sekä epookin välille, niin että hahmot näyttäytyisivät katsojille selkeinä, helposti lähestyttävinä ja ehkäpä myös samaistuttavina.

Elina Kolehmainen, pukusuunnittelija

Kuvagalleria

Lue lisää

Toteutus

Tuottaja
ILKKA KOKKONEN

Vastaava näyttämömestari, järjestäjä
MATTI HIRVONEN

Näyttämömestari
MIKA RAUTIAINEN

Vastaava valomestari
PAAVO KYKKÄNEN

Apulaismestari
MIKA RAUTIAINEN

Pukija
ELINA REIMAN, RIINA JÄNTTI

Tarpeistonhoitaja
MINNA VUORI

Kuiskaaja
MINNA TUONONEN

Lue lisää

Näyttämöosaston päällikkö
OLLI KOSKELO

Lavastamon päällikkö
TUOMAS ANTIKAINEN

Lavastamon apulaispäällikkö
SAMPSA LAIHO

Puvuston päälliköt
TIINA SIVONEN, NINA VIRKKI

Naamioinnin päällikkö
HENRI KARJALAINEN

Valo- ja ääniosaston päällikkö
MARKO OKSMAN

Tekniset suunnittelijat
SAMIANTTI LAMPELA, JUHO HAIKKA

Vastaava tarpeistonsuunnittelija
MIRA ROKKANEN

Tuotantopäällikkö
ILKKA KOKKONEN

Ensemblepäällikkö
HEIKKI SANKARI

Lavastuksen toteutus
ARI INNANEN, ELINA KELKKA,
JENNI NISSINEN, RIIKKA MÄNTYNEN,
LIISA KOTOLA

Puvustuksen valmistus
SUSANNA HÄKKINEN, ANNI LAANTI,
MARIA KOVALA-HAKKARAINEN,
SURA AGAMPODI, SANNA LUKIN

Modisti
TUTTA LAURÉN

Tarpeiston suunnittelu
MIRA ROKKANEN

Tarpeiston toteutus
SINI MEHTONEN, LIINU PALO,
MIRA ROKKANEN, JENNY VILLIKKA

Naamioinnin toteutus
JAANA NYKÄNEN, EMMA LOPONEN

Käsiohjelman toimitus
HANNA KALSTO

Käsiohjelman valokuvat
OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

Käsiohjelman graafinen suunnittelu
KIM SINISALO

Vihreä kirja

MATKALLA KOHTI KESTÄVÄÄ
TEATTERIA

Helsingin Kaupunginteatteri haluaa olla suunnannäyttäjä elämysten vastuullisessa luomisessa ja ratkaisemassa ilmasto- ja ympäristökriisiä yhdessä muun teatteri- ja kulttuurikentän kanssa. Helsingin Kaupunginteatterin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti.

Lue lisää

Olemme sitoutuneet Teatterin vihreään kirjaan, joka on kestävämmän teatteritoiminnan ohjeistukseksi Isossa-Britanniassa laadittu malli. Tavoittelemme kaikissa 2025 alkavissa uusissa tuotannoissamme Teatterin vihreän kirjan perustasoa, jossa materiaaleista vähintään 50% on uudelleen käytettyä ja esityksen jälkeen vähintään 65% materiaaleista käytetään uudelleen tai kierrätetään.

Prosessi kohti kestävää teatteria aloitettiin syksyllä 2022 suomentamalla Theatre Green Book -malli Helsingin Kaupunginteatterin, Suomen kansallisoopperan ja -baletin ja Suomen teatterit ry:n (STEFI) yhteistyönä. Vuonna 2024 Teatterin Vihreää Kirjaa lähdettiin viemään osaksi arkea, aluksi muutamien kokeilutuotantojen avulla ja tänä vuonna sen käyttö laajenee kaikkiin alkaviin uusiin tuotantoihin. Vihreä kirja on jaettu kolmeen osa-alueeseen: teatterituotantoihin, rakennuksiin sekä teatterin muihin toimintoihin.

Vuoden 2023–2024 aikana Helsingin Kaupunginteatterissa on siirrytty energiatehokkaampaan led-valaistukseen ja rakennuksen katolle on asennettu omat aurinkopaneelit. Lavastamon ja puvuston materiaalien kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä on tehostettu sekä integroitu selkeämmin luontevaksi osaksi luovaa suunnittelua. Vihreä kirja -malli liitetään asteittain saumattomaksi osaksi tuotantoprosessia suunnittelun alusta lähtien kaikille osa-alueille.

Lue lisää matkastamme kohti kestävää teatteria:

https://hkt.fi/vastuullisuus/teatterin-vihrea-kirja/