Agatha Christie

HIIRENLOUKKU
(The Mousetrap)

Suomennos AINO PIIROLA

Ohjaus MIIKA MURANEN

Lavastus KATARIINA KIRJAVAINEN

Pukusuunnittelu LAURA DAMMERT

Valosuunnittelu PETTERI HEISKANEN

Äänisuunnittelu ERADJ NAZIMOV

Naamioinnin suunnittelu HENRI KARJALAINEN

Dramaturgi SANNA NIEMELÄINEN

 

Ensi-ilta 7.9.2023
Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä

UUSINTAENSI-ILTA 6.3.2024
SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ

Esityksen kesto 2 tuntia 35 minuuttia

Esitysoikeuksia valvoo
Nordic Drama Corner Oy/ Nordiska ApS – www.nordiska.dk

ROOLEISSA

Mollie Ralston ELINA KEINONEN

Giles Ralston SEVERI SAARINEN

Christopher Wren SAULI SUONPÄÄ

Rouva Boyle HELENA HAARANEN

Majuri Metcalf RISTO KASKILAHTI

Leslie Casewell SANNA-JUNE HYDE

Herra Paravicini SANTERI KINNUNEN

Ylikonstaapeli Trotter JOEL HIRVONEN

 

ÄÄNIROOLEISSA

Ohikulkijat kadulla
LEENAMARI UNHO, URSULA SALO,
VAPPU NALBANTOGLU

Poliisi
MIKKO VIRTANEN

Uutistenlukija
JOUKO KLEMETTILÄ

Radio-ohjelman psykologi
MIIKA MURANEN

LUVASSA HYYTÄVÄÄ JÄNNITYSTÄ SULJETUSSA TILASSA

– Hiirenloukun ohjaajalta

Murha illassa on kuulunut jo teini-iästä omiin rutiineihini. Se on nautittu joko kirjojen, tv-sarjojen tai elokuvien muodossa. Siksi olikin itsestään selvää vastata kyllä, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta ohjata Arena-näyttämölle jännitysnäytelmien klassikko Hiirenloukku. Aiemmin olen näytellyt tämän lajityypin teoksessa, mutta nyt pääsin ensimmäistä kertaa luomaan näyttämölle ohjaajana hyytävää jännitystä ja tämä haaste on ollut nautinnollista.

Lue lisää

Kiistaton dekkarikuningatar Agatha Christie on luonut tähän näytelmäänsä hienot ihmiskuvaukset ja jännitteet. Meidän versiossamme visuaalinen maailma on viety perinteiseen vanhaan englantilaiseen kartanoon sekä 1950-luvun henkilöhahmoihin eli Christie-fanit saavat varmasti juuri sitä, mitä odottavatkin. Ohjauksessani olen halunnut painottaa erityisesti tämän tilanteen piinaavuutta: suljetussa tilassa tapahtuu murha ja kuka vain voi olla murhaaja – toivon kylmyyden ja tiheän tunnelman saavuttavan myös katsomon kokonaisvaltaisesti. Teatterissa parasta on se, että toisin kuin kotona, jännityksen noustessa huippuunsa ei olekaan mahdollista vaihtaa kanavaa…

Ohjaajana olen saanut tähän teokseen huikean, innostavan ja innostuneen työryhmän. Tämän porukan kanssa on ollut hienoa tutkia ihmismielen synkkyyttä, matemaattisen tarkkaa juonenkuljetusta sekä jännityksen äärimmilleen virittämistä – tämä kaikki on nimittäin tapahtunut varsin riehakkaassa ja naurunkin täyteisessä ilmapiirissä. Vain siten voi syntyä lavalle dekkarin taikaa.

Miksi jännitys on genrenä niin suosittua? Minulle ainakin tuottaa mielihyvää se, että toisin kuin tässä meidän kaoottisessa maailmassamme, dekkareissa on lähes aina loppuratkaisu, jossa paha paljastuu ja joutuu vastuuseen. Se on tyydyttävää. Loppuratkaisu on tässäkin esityksessä, mutta nyt tulee se tärkein sinulle katsoja: älä missään nimessä paljasta sitä kenellekään esityksen jälkeen, jotta tulevillakin katsojilla on mahdollisuus kokea olevansa oman elämänsä neiti Marple tai Hercule Poirot!

Toivotan sinut tervetulleeksi jännityksen äärelle!

-Miika Muranen, ohjaaja

HIIRENLOUKUN LAVASTUKSEN SUUNNITTELUSTA

Hiirenloukku on klassinen jännitysjuoninäytelmä. Paikka, tässä tapauksessa Monkswellin kartanon täysihoitolan sali, on tarkkaan Agatha Christien käsikirjoituksessa kuvailtu. Mysteeriä on mahdotonta synnyttää näyttämölle ilman tarkkaa tilan arkkitehtuuria. Jännitys saadaan ylläpidettyä noudattamalla käsikirjoituksessa annettua ovien, sähkökatkaisimien, huonekalujen ja ikkunoiden sijoittelua. Näiden elementtien paikoista näyttämöllä syntyy iso osa esityksen rytmistä ja näyttelijöiden liikeradat. Jännitysnäytelmän tilan luominen, samoin kuin farssin, on matematiikkaa; kuinka kauan näyttelijällä kestää siirtyä paikasta A paikkaan B, jotta mysteeri ei paljastu ja tilanteet seuraavat luontevasti toisiaan ja katsoja pysyy jännitysnäytelmän pihdeissä.

Lue lisää

Arena-näyttämö on loistava paikka epookissa olevalle näytelmälle. Tila on intiimi ja siinä on ajan luomaa patinaa, jota lavastus toistaa näyttämöllä.  Hiirenloukun lavastuksessa olen saanut käyttää jo useamman kerran näyttämöllä olleita huonekaluja teatterin varastosta. Nyt ne muodostavat yhdessä ennenäkemättömän komposition.  Lavastuksen materiaaleissa on myös varastojen kätköistä löydettyjä kankaita, joilla seinät on päällystetty sekä aikaisemmista lavastuksistani kierrätettyjä elementtejä uudelleen pintakäsiteltyinä. Löydetyt esineet luovat yhdessä jotain uutta.

Värien avulla lavastukseen on luotu lämmin ja kodikas tunnelma, joka hetkessä muuttuu hyytäväksi Petteri Heiskasen taitavasti suunnitelluissa valoissa. Ulkona sataa lunta, joka tukkii Monkswellin kartanoa ympäröivät tiet ja nummilla ujeltaa hyinen tuuli, joka on kaiken muun näytelmässä kuultavan upean äänisuunnittelun ohella Eradj Nazimovin aikaansaama. Kodin lämpöä, takkatulen rätinää ja sitten jotain aivan muuta; katsomossakaan ei voi olla varma, mistä ovesta murhaaja ilmestyy. Jännittävää katsomiskokemusta!

Katariina Kirjavainen, skenografi

HIIRENLOUKUN PUKUSUUNNITTELUSTA

Hiirenloukun puvut ovat näytelmän ajankuvalle uskollisesti 50-luvun epookissa. Halusimme kuitenkin ohjaaja Miika Murasen kanssa, että vaatteet olisivat hieman kohotettu arkirealismista, koska suunnittelijaryhmän keskuudessa tuntui kutkuttavalta ajatukselta, että murha tapahtuisi päällisin puolin täydelliseltä näyttävässä miljöössä, täydellisen tyylikkäiltä näyttävien henkilöiden keskuudessa. Samalla katsoja saisi kylpeä 50-luvun satumaisessa, muotikuvastomaisessakin estetiikassa, jossa sodanjälkeinen kodikkuuden ja pehmeiden muotojen korostuminen luo turvallisen tunteen, murhan tehdessä särön tuohon hieman liian harmoniseen talven hämärtyvään iltapäivään.

Lue lisää

Lumimyrsky ulkona ja kaukana kavala maailma kunnes tunnelma keikahtaa täysin ympäri sen tosiasian valjetessa, että murhaaja onkin todennäköisimmin yksi kartanon sisällä olevista asukkaista. Lavastaja Katariina Kirjavaisen kanssa halusimme pukujen ja lavastuksen yhdistyvän nimenomaan sillä, että yksityiskohdat ovat tarkasti mietittyjä värejä, materiaaleja ja mittasuhteita myöten ja että punaruskean puun- ja takantuoksuinen lavastus piirtää hahmot kirkkaasti esiin, mutta piilottaa ne myös tarpeen tullen.

Näytelmäteksti sitoo 50-luvun lisäksi puvut tiettyyn vuodenaikaan, keskitalveen. Tarinassa mahdollinen murhaaja on nähty etukäteen ja hänestä on annettu tietyt tuntomerkit, joten pukusuunnittelussa tämä oli otettava huomioon. Koska lavastus on melko runsas ja täyteläinen, jäivät puvut tarkoituksella selkeiksi silueteiksi ja kuoseja on vaatteissa melko vähän hahmojen esiin nostamisen edesauttamiseksi. Halusin usealle roolihahmolle erottuvia värejä, koska lavastus on värimaailmaltaan tummanpuhuva. Uskon, että Hiirenloukun pukujen kohotetun realismin tekevät laadukkaat ja autenttisuutta tavoittelevat materiaalit ja se, että puvut ovat tarkoituksella ilman näkyvämpää ajan tai lian patinaa.

Hiirenloukun puvut eivät syntyneet pelkästään pukuvarastosta sopivat hakemalla, vaan esimerkiksi useimmat miesten puvut valmistettiin teatterin ompelimossa. Vintage-puvuntakeissa on se ongelma, että ne hyvin harvoin sopivat nykyihmiselle. Esimerkiksi hihan pituus on lähes poikkeuksetta vanhoissa takeissa lyhyempi, koska ihmiset viime vuosisadalla ovat olleet pienempiä kooltaan. Myös naisten autenttiset vintage-vaatteet ovat teatterikäytössä mahdottomia, sillä alkuperäiset vuosikymmeniä vanhat materiaalit voivat olla ajan hapertamia eivätkä tulisi kestämään teatterin kuluttavaa esityskautta. Puvustuksen kokonaiskuvaan vaikuttaa materiaalien lisäksi myös puvustuksen valittu väripaletti.

Harjoitusten alkaessa syksyllä näyttelijät alkoivat harjoitella roolivaatteissa, mutta kampaukset ja maskeeraus uivat kuvaan vasta valmistavissa harjoituksissa. Tämä käytännön seikka osoittaa useimmiten todeksi sen, että puvut eivät pääse oikeuksiinsa ilman ajan epookkikampauksia ja maskeerausta. Maskeeraaja Henri Karjalaisen suunnittelemat kampaukset ja maskeeraukset maalaavatkin roolihenkilöistä Hiirenloukussa mieleenpainuvan ja näyttävän roolihenkilökavalkadin.

Pukusuunnittelija Laura Dammert

Näyttelijät

Mollie Ralston
ELINA KEINONEN

Elina Keinonen on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 2014. Hän on näytellyt mm. elokuvissa Kaappari (2013), Kristuksen morsian (2013) ja Love Records – Anna mulle Lovee (2016) sekä tv-sarjoissa Roba (2012), Napamiehet (2015), Pohjolan laki (2020) ja Pohjoisen tähti (Yle 2023). Keinonen on vieraillut myös Teatteri Takomossa ja Tampereen Teatterissa. Helsingin Kaupunginteatterissa hän on vieraillut aiemmin Milko Lehdon ohjaamassa näytelmässä Kaksi maailmaa (2011).

Giles Ralston
SEVERI SAARINEN

Severi Saarinen on valmistunut Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2012. Hän on ollut kiinnitettynä Turun Kaupunginteatterissa vuosina 2011–2014 ja 2018–2019 sekä Tampereen Työväen Teatterissa vuosina 2014–2017. Saarinen on työskennellyt myös freelancerina ja vieraillut mm. Riihimäen teatterissa, Kansallisteatterissa, Hämeenlinnan kesäteatterissa, Samppalinnan kesäteatterissa ja Tampereen komediateatterissa. Hän esiintyi myös MTV3:n tv-sarja Kingin 2. tuotantokaudella (2018). Elokuvarooleja hänellä on ollut mm. elokuvissa Hyvä poika (2011), Rakkauden rasvaprosentti, Tuntematon sotilas (2017) sekä elokuvassa Laitapuolen hyökkääjä (2022) Marko Jantusen rooli, josta hän oli ehdolla Jussi-palkinnon saajaksi parhaasta pääosasta. Saarinen on myös musiikkiteatterin ammattilainen, pääinstrumentteina laulu, kitara ja rummut.

Leslie Casewell
SANNA-JUNE HYDE

Sanna-June Hyde on opiskellut näyttelijäksi Englannissa East 15 Acting School- sekä Drama Studio London-kouluissa. Muutamien Lontoossa tehtyjen roolien jälkeen hänet on nähty mm. Espoon ja Joensuun Kaupunginteattereissa, Komediateatteri Arenassa sekä Suomen Kansallisteatterissa pääroolissa näytelmässä Sisäistetyt Teoriat Rakkaudesta. Helsingin Kaupunginteatterissa hän on näytellyt mm. näytelmissä Hitchcock ja blondi, Älä pukeudu päivälliselle, Kultainen vasikka ja Tahto, jossa hänellä oli päärooli Aino-Kaisa Saarisena, Paahtimo, Mikko Räsäsen tulevaisuus sekä Fanny ja Alexander (2022). Viimeisimpiä töitä televisiossa sarjoissa Kakarat, Syke sekä Next of Kin ja Made in Finland (2022) ja elokuvissa Glamour, Dual ja Kikka (2022). Käsikirjoitus ja ohjaus yhdessä Vappu Nalbantoglun kanssa Murder at the Theatre kolmeen lyhytelokuvaan korona-ajan suljetussa teatterissa.

Christopher Wren
SAULI SUONPÄÄ

Sauli Suonpää valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2010. Hän on ollut kiinnitettynä Kokkolan – ja Jyväskylän Kaupunginteattereissa ja vieraillut mm. Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa ja Ryhmäteatterissa. Suonpää on Teatteri Nirvanan jäsen ja on ollut perustamassa Improvisaatioryhmä Riskiryhmää. Helsingin Kaupunginteatterissa Suonpää on vieraillut vuodesta 2010 muun muassa näytelmissä Enron, Yksi mies, kaksi pomoa, Verkossa, Huijarin muistiinpanot, Palkkamurhaajan painajainen, Pullo cavaa ja aurinkoa, Baskervillen koira, Kultalampi sekä viimeisimpänä Ei kertonut katuvansa (2023).

Ylikonstaapeli Trotter
JOEL HIRVONEN

Joel Hirvonen on näytellyt valkokankaalla mm. elokuvissa 95, Lovemilla ja Tottumiskysymys. Television puolella hän on esiintynyt mm. sarjoissa M/S Romantic sekä vuonna 2020 Jalmari Helanderin ohjaamassa televisiosarjassa Kalifornian Kommando, joka oli hänen taiteellinen opinnäytetyönsä Teatterikorkeakoulussa. Teatterissa hän on työskennellyt mm. näytelmissä Idän pikajunan arvoitus ja Kuten haluatte (Ryhmäteatteri, Suomenlinna), Donkey Hot (Q-teatteri) ja Liikunnan ilot (Teatteri Takomo). Helsingin Kaupunginteatterissa hän on esiintynyt näytelmissä Syntipukki (2018), Toinen pullo cavaa (2020) ja viimeisimpänä Näytelmä joka menee pieleen (2022).

Rouva Boyle
HELENA HAARANEN

Helena Haaranen on opiskellut Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa ja Helsingin Konservatoriossa. Hän työskenteli tanssijana Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmässä vuosina 1975-1999 mm. Jorma Uotisen kaudella, jolloin tanssiryhmä esiintyi ympäri Eurooppaa.

Vuodesta 2000 hänet kiinnitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin näyttelijäksi ja on sen jälkeen tehnyt monipuolisia rooleja niin musikaaleissa mm. Rose, Hairspray, Billy Elliot, Shrek, Kinky Boots, Niin kuin taivaassa ja Priscilla, aavikon kuningatar (2022) kuin puhenäytelmissä mm. Albert Speer, Ne kahdeksan valittua, Ivanov, Enron, Kaksi maailmaa, Mannerheim ja saksalainen suudelma ja Rakastunut Shakespeare. Viimeisimmät roolit olivat näytelmissä Fanny ja Alexander (2022) sekä Ei kertonut katuvansa (2023).

Herra Paravicini
SANTERI KINNUNEN

Santeri Kinnunen valmistui Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön laitokselta vuonna 1991. Hän näytteli ensin sekä KOM-teatterissa että Kansallisteatterissa ja vuodesta 1992 hänet kiinnitettiin vakituiseksi näyttelijäksi Helsingin Kaupunginteatteriin. Näyttämöllä Kinnunen on erittäin taitava ja monipuolinen. Hän on tehnyt mittavia draamarooleja, kuten Macbeth (Macbeth), Armfelt (Armfelt), Vanja-eno (Vanja), Omatunto (Juhani Aho), Taju (Tyko Sallinen) sekä Baskervillen koira (Sherlock Holmes) ja on myös erinomainen komedianäyttelijä, kuten komedioissa Piukat paikat, Saranat ja sardiinit ja Arsenikkia ja vanhoja pitsejä. Musikaaleista voisi mainita Cabaret, Mambo Kings, Oopperan kummitus, The Producers ja Lainahöynenissä. Kinnunen on näytellyt myös lukuisissa elokuva- ja televisiotuotannoissa, kuten Häräntappoase, Veturimiehet heiluttaa ja Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat. Viihdeohjelmista voisi mainita mm. Vintiöt, Vintiöt ten years after ja Kuutamolla. Myöhempiä tv-sarjoja ovat mm. M/S Romantic (2019) ja Mädät omenat (2021).

Majuri Metcalf
RISTO KASKILAHTI

Risto Kaskilahti on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 1989. Hän sai kiinnityksen teatteri Pieneen Suomeen ja sieltä Helsingin Kaupunginteatteriin vuonna 2001. Kaskilahti on tullut tutuksi elokuvista ja tv-sarjoista, erityisesti urheiluaiheisista ohjelmista Se on siinä ja Elixir, joista voitti Telvis-palkinnon vuosina 2004 ja 2005. Häntä seurattiin myös Suomen hiihtomaajoukkueen valmennettavana kuntoilijajäsenenä. Helsingin Kaupunginteatterissa Kaskilahti on tehnyt monipuolisia rooleja, joista voisi mainita mm. Viivi ja Wagner (Wagner) sekä lukuisia musikaaleja ja puhenäytelmiä. Viimeisimpänä Arena-näyttämön Baskervillen koira (tohtori Watson) (2021) sekä suuren näyttämön musikaalissa Priscilla, aavikon kuningatar (Bob) (2022).

AGATHA CHRISTIE

”Rikosten kuningattareksi” kutsuttu Agatha Christie (1890–1976) on kaikkien aikojen tunnetuin jännitys- ja salapoliisikirjailija. Christie loi englantilaisen salapoliisiromaaniperinteen ja hänen tuotantoonsa kuuluvat sellaiset klassikot, kuten Kuolema Niilillä, Eikä yksikään pelastunut ja Idän pikajunan arvoitus. Hänen tunnetuimmat etsivähahmonsa ovat neiti Marple ja Hercule Poirot.

Lue lisää

Christie kirjoitti elämänsä aikana noin 70 romaania sekä useita radio- ja teatterikäsikirjoituksia ja novelleja. Hän oli suosittu kirjailija, mutta nousi todella suureen kuuluisuuteen TV- ja elokuvasovitusten myötä.

Hänen näytelmä­sovituksensa romaanista Eikä yksikään pelastunut sai innostuneen vastaanoton Lontoossa ja Broadwaylla vuonna 1943. René Clairn teki vuonna 1945 näytelmästä elokuvasovituksen, joka menestyi hyvin.

Vielä suuremmaksi menestykseksi muodostui novellista Syyttäjän todistaja tehdyt näytelmä- ja elo­kuva­versiot. West Endissä ja Broad­waylla (1953) näytelmä oli välitön yleisö- ja arvostelu­menestys, samoin kuin Billy Wilderin ohjaama elokuva Todistaja (1957).

1960-luvun alussa Christie myi MGM:lle elokuvaoikeudet 40 teokseen, mutta katui sitä myöhemmin. MGM teki viisi elokuvaa, joihin Christie ei ollut tyytyväinen.

Louis Mountbattenin henkilökohtaisesta pyynnöstä vuonna 1972 Christie antoi oikeudet Idän pikajunan arvoituksen kuvaamiseen ja elokuvan valtava menestys nosti Christien taas huipulle.

TV-sarjoista suosituimmat ovat Isossa-Britanniassa tuotetut Hercule Poirot ja Miss Marple. Hercule Poirot-sarjaa (Agatha Cristie´s Poirot) kuvattiin 70 eri tarinaa vuodesta 1989 vuoteen 2013. Hercule Poirotia näytteli David Suchet. Miss Marple-sarjaa (Agatha Christie´s Marple) kuvattiin 29 eri tarinaa vuosina 2004–2013. Miss Marplea näytteli vuosina 2004–2009 Geraldine McEvan ja 2009–2013 Julia McKenzie.

Teatterissa Christien uskomattomin menestys on ollut näytelmä Hiirenloukku, jota on esitetty Lontoon West Endissä vuodesta 1952 alkaen ja se on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä ja sillä on ollut miljoonia katsojia.

Agatha Christie on aateloitu Englannissa. Hänet valittiin vuonna 2000 viime vuosisadan parhaaksi rikoskirjailijaksi dekkaristien kansainvälisessä kokouksessa USA:ssa.

Brittiläinen rikos­kirjailijoiden yhdistys The Crime Writers Association valitsi vuonna 2013 Christien kirjan Roger Ackroydin murha kaikkien aikojen parhaaksi rikos­kirjaksi. Samalla itse Christie valittiin kaikkien aikojen parhaaksi rikos­kirjailijaksi.

Three Blind Mice

Three blind mice. Three blind mice.
See how they run. See how they run.
They all ran after the farmer’s wife,
Who cut off their tails with a carving knife.
Did you ever see such a sight in your life
As three blind mice?

GALLERIA

Selaa kuvia tästä

Toteutus

Lue lisää

Tuottaja
Pia Karetie

Vastaava näyttämömestari
Matti Hirvonen

Näyttämömestari
Jesse Turunen

Kuiskaaja
Tuija Muhonen

Tarpeistonhoitaja
Elina Reiman

Pukijat
Elina Reiman, Riina Jäntti

Valomestari
Paavo Kykkänen

Apulaisvalomestari
Valdemar Virtanen

Apulaisäänimestarit
Janne Brelih, Paavo Kolttola

Lavastuksen toteutus
Antti Ruti, Elina Kelkka, Jan Fäldt, Sari Neva-Kyyny,
Tanja Sormunen, Tomi Kuusiniemi,Tiia-Sisko Rasilainen,
Elise Oittinen, Sini Mehtonen, Ari Innanen

Puvustuksen valmistus
Suranjitha Agampodi, Anni Laanti, Kristiina Vilpponen,
Riikka Canth, Maria Kovala-Hakkarainen

Modisti
Tutta Laurén

Tarpeistonsuunnittelija
Mira Rokkanen

Tarpeistonvalmistus
Lotta Heikkinen, Sini Junnola, Susan Olsson

Naamioinnin toteutus
Anu Laaksonen, Henri Karjalainen,
Siiri Alho, Iika Huhtamella

Näyttämöosaston päällikkö
Olli Koskelo

Lavastamon päällikkö
Tuomas Antikainen

Lavastamon apulaispäällikkö
Sampsa Laiho

Puvuston päälliköt
Tiina Sivonen ja Nina Virkki

Naamioinnin päällikkö
Henri Karjalainen

Valo-osaston esihenkilö
Marko Oksman

Tekniset suunnittelijat
Keijo Viitala ja Samiantti Lampela

Käsiohjelman toimitus
Hanna Kalsto

Käsiohjelman valokuvat
Otto-Ville Väätäinen

Miika Murasen potretti
Karri Harju

Agatha Christien potretti
© National Portrait Gallery, London

Käsiohjelman graafinen suunnittelu
Kim Sinisalo

Kurkkaa kulissien taakse!