Alkuperäisteos
SATU RÄMÖ

Dramatisointi
SATU RASILA

Ohjaus
TUOMAS PARKKINEN

Lavastus
ANTTI MATTILA

Pukusuunnittelu
ELINA KOLEHMAINEN

Valosuunnittelu
PETTERI HEISKANEN

Videosuunnittelu
TONI HAARANEN

Äänisuunnittelu
ERADJ NAZIMOV

Naamioinnin suunnittelu
JUTTA KAINULAINEN

Dramaturgi
ARI-PEKKA LAHTI

Ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterin
Arena-näyttämöllä 28.1.2026

Esityksen kesto 2 t 30 min, sis. väliajan

Esitysoikeudet
AGENCY NORTHIN & DOPPO AGENCY

Rooleissa

ELENA LEEVE (vier.)
Hildur

PAAVO KINNUNEN (vier.)
Jacob

URSULA SALO
Tinna / Maria / Poliisi 2

MAUNO TERÄVÄ (vier.)
Freysi / Jonas Ingimarsson

SARI HAAPAMÄKI
Beta / Kolfinna

SANNA JUNE HYDE
Gudrun / Marta

LINDA HÄMÄLÄINEN
Lisa / Audrun / Lian /
Patologin assistentti

UNTO NUORA
Örn/ Kirves-Haakon /
Gustav / Poliisi

JARI PEHKONEN
Jon/ Heidar / Magnus /
Tutkija

VAPPU NALBANTOGLU
Lena (videolla)

AAPO KORHONEN
Matias (videolla)

EMMA RÄSÄNEN ja VILJA PAASILA
Rosa ja Björk (äänet)

Kirjailijan sana

Kirjoittaessani Hildur-dekkarisarjan ensimmäistä osaa, Hilduria, kirjoitin yksinäisyydestä, toivosta ja siitä, kuinka kaikkea ei voi hallita, vaikka kuinka yrittäisi. Nykyään rikostutkijana työskentelevä Hildur menetti teini-ikäisenä perheensä, mutta hän ei koskaan sulkenut pois mahdollisuutta löytää kauan kadoksissa olleita sisaruksiaan uudestaan. Vaikka toivon kipinä olisi miten pieni, se on silti olemassa. Sitten kun toivoa ei enää ole, ei ole myöskään elämää. Hildur on elämännälkäinen. Hän on puurtaja, ahkera ja tunnollinen. Nämä ominaisuudet tekevät hänestä aika ajoin myös täysin kohtuuttoman.

Olen aina ollut suuri dekkarikirjojen, rikostelevisiosarjojen ja rikosnäytelmien ystävä. Luulen, että genre kiehtoo minua ihmiskeskeisyytensä takia. Vastaus saattaa hämmentää. Mitä ihmiskeskeistä siinä, on, että tarinassa murhataan ihmisiä ja yritetään löytää murhaaja? Rikosfiktio on kuitenkin paljon muutakin kuin murhia. Minulle rikosfiktio tarjoaa mahdollisuuden tarkastella elämää ja kuolemaa ja elämän ja kuoleman välissä sinkoilevia ihmisiä läheltä. Rikosfiktiossa päähenkilöt lähes aina joutuvat sietämättömän vaikeisiin tilanteisiin. Kuinka he reagoivat? Miten he kestävät? Mitä heille on tapahtunut? Miksi ihmisestä tulee murhaaja? Kaikista uhista huolimatta: miksi ihminen on toisen ihmisen suurin voimavara? Näiden kysymysten pariin palaan uudestaan ja uudestaan dekkareita kirjoittaessani.

Hildurin tarina alkoi syntyä mielessäni vuonna 2020. Sarjan ensimmäinen osa Hildur ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin kesäkuussa 2022. Silloin en olisi voinut arvata, että tarina nähtäisiin Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöllä kevätkaudella 2026. Minulle on kirjailijana mittaamattoman suuri ilo, kun teokseni inspiroivat muita taiteilijoita tekemään niistä omia tulkintojaan. Hildur-näytelmä ei ole kuvitus samannimiseen kirjaan. Se on uusi taideteos, jota menen teatterinystävänä katsomaan suurella ylpeydellä ja riemulla. Olen Hildur-näytelmästä valtavan onnellinen ja otettu. Luotan täysin dramarturgi Satu Rasilan tekstiin ja ohjaaja Tuomas Parkkisen näkemykselliseen ohjaukseen ja työryhmän ammattitaitoon. Elena Leeve Hildurina ja Paavo Kinnunen Jakobina ovat jo saaneet tilaa sydämessäni.

On rauhoittavaa tietää, että Hildur saa teatterin lavalla yhä uusia yleisöjä, koska mielestäni Hildurin sanoma on aina tärkeä: Paha löytyy usein läheltä, mutta ihmisten läheisyys on silti suurin voimavara, joka meillä on.

Satu Rämö

Satu Rämö (s. 1980) on Islannissa asuva kirjailija ja ekonomi. Hildur-sarja on ollut poikkeuksellisen suuri menestys joka mittarilla. Hildurin maailma on laajentunut televisioon ja teatterilavoille, ja sarjan käännösoikeuksia on myyty jo lähes 30 maahan, muun muassa Saksaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja kaikkiin Pohjoismaihin.

Lämpiö-neule

Miksi Hildur-näytelmässä neulotaan? 

Kirjoittaessaan ensimmäistä Hildur-dekkariaan kirjailija Satu Rämö halusi kuvata ajan kulumista konkreettisella tavalla. Mikäs sen konkreettisempaa kuin taituroida lankakeristä villapaita!

Innostuimme neulonnasta niin, että tilasimme helsinkiläiseltä suunnittelijalta Joona Höriltä teatterille oman, islantilaishenkisen kaarrokeneuleen. Paidan nimi on Lämpiö, ja sitä voi ihailla teatteriravintola LÄMPIÖSSÄ.

Haluatko neuloa oman Lämpiön?

Neulontaohjeet löytyvät teatterin somesta sekä
pdf-muodossa täältä.

Toteutus

Vastaava näyttämömestari ja järjestäjä
MATTI HIRVONEN  

Näyttämömestari
MIKA RAUTIAINEN 

Kuiskaaja
ANU TAMMINEN 

Järjestäjä-tarpeistonhoitaja
SUSAN OLSSON  

Tarpeistonhoitaja-pukija
ELINA REIMAN 

Pukija
SOFIA KAARIVAARA

Vastaava valomestari
PAAVO KYKKÄNEN 

Apulaisäänimestari
JAAKKO MÄKINEN

Tuottaja
ANNI LEINO

Lavastajan assistentti
OUTI WRIGHT
(Esittävien taiteiden lavastus, kandi) 

Taistelukoreografi
JESSE LISKOLA

Läheisyyskoreografi
JOHANNA ELOVAARA

Tekninen suunnittelija
JUHO HAIKKA 

Lavastuksen toteutus
PEKKO ULMANEN,
TANJA SORMUNEN

Puvustuksen toteutus
SURA AGAMPODI,
KRISTIINA VILPPONEN,
SANNA LUKIN,
MARI SOLJA,
KATI LÄTTI,
SUSANNA PHILLIPS-SANCHEZ,
IIDA SAVILAAKSO,
HELMI MÄKIPÄÄ

Modisti
TUTTA LAURÉN  

Naamioinnin toteutus
JUTTA KAINULAINEN,
HANNA PIISPANEN,
IIKA HUHTAMELLA,
JANINA LEHOJOKI

Vastaava tarpeistonsuunnittelija
MIRA ROKKANEN 

Tarpeiston toteutus
SINI JUNNOLA,
SINI MEHTONEN,
JENNY VILLIKKA

Tuotantopäällikkö
ILKKA KOKKONEN

Ensemblepäällikkö
HEIKKI SANKARI 

Näyttämöosaston päällikkö
OLLI KOSKELO 

Lavastamon päällikkö
TUOMAS ANTIKAINEN 

Lavastamon apulaispäällikkö
SAMPSA LAIHO 

Puvuston päälliköt
TIINA SIVONEN & NINA VIRKKI 

Naamioinnin päällikkö
HENRI KARJALAINEN 

Valo- ja ääniosaston päällikkö
MARKO OKSMAN 

Käsiohjelman toimitus
HANNA KALSTO 

Käsiohjelman graafinen suunnittelu
KIM SINISALO 

Valokuvat
MITRO HÄRKÖNEN

Satu Rämön potretti
BJÖRGVIN HILMARSSON 

Kiitokset
Urbaani Legenda Second hand
Kansallisteatteri
Gyöngyi Pere-Antikainen
Pimé Café/ Iiris-keskus:
Teemu Ruohonen,
Suski, Ansku ja Tessa

Esityksen videoiden toteutuksessa
on hyödynnetty tekoälyä.

Kuvagalleria

Teatteriin-klubi

TULE OSAKSI TARINAAMME!

Helsingin Kaupunginteatterin ilmainen kanta-asiakasohjelma Teatteriin-klubi tarjoaa jäsenille enemmän elämyksiä teatterin parissa.

Kiinnostaako mitä teatterin kulisseissa tapahtuu? Lähde klubilaisten kulissikierrokselle tai tule mukaan taiteilijatapaamisiin.

Tarjolla lisäksi edullisia klubilippuja ensi-iltateoksiin kaksi kertaa vuodessa, sekä monia muita rahanarvoisia etuja ympäri vuoden.

Lämpimästi tervetuloa!

LIITY NYT!

VIHREÄ KIRJA

MATKALLA KOHTI
KESTÄVÄÄ TEATTERIA

Helsingin Kaupunginteatteri haluaa olla suunnannäyttäjä elämysten vastuullisessa luomisessa ja ratkaisemassa ilmasto- ja ympäristökriisiä yhdessä muun teatteri- ja kulttuurikentän kanssa. Helsingin Kaupunginteatterin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti.