Perustuu MINNA RYTISALON
samannimiseen romaaniin

 

Dramatisointi
HENNA PIIRTO

Ohjaus ja sovitus
LIISA MUSTONEN

Koreografia
MATLEENA LAINE

Lavastus ja pukusuunnittelu
ANNINA NEVANTAUS

Valosuunnittelu
KARI LEPPÄLÄ

Äänisuunnittelu
EERO NIEMI

Naamiointi
PIA MALMBERG

Dramaturgi
SANNA NIEMELÄINEN

 

Ensi-ilta 13.2.2025
Helsingin Kaupunginteatterin
pienellä näyttämöllä

Kesto 2 t 15 min,
sisältää väliajan

Esitysoikeudet
Nordic Drama Corner

Rooleissa

SARI HAAPAMÄKI
Jenny Hill

ELINA HIETALA
Tähkäpää
Oona, Jennyn tytär
Eveliina, Olli-Pekan tyttöystävä

SANNA SAARIJÄRVI
Ruusunen
Tarjoilija, DJ.

VAPPU NALBANTOGLU
Tuhkimo
Johanna, Jennyn sisko

AINO SEPPO
Lumikki
Kaarina
Aada, Olli-Pekan tyttöystävä

URSULA SALO
Punahilkka
Terapeutti
Hieroja

MERJA LARIVAARA
Kerttu
Brigitte Macron

RAUNO AHONEN
Jussi, Jennyn aviomies

SAULI SUONPÄÄ
Olli-Pekka, Jennyn poika
Maalaisherttua
Mukava mies

Kirjailijalta

Hyvä katsoja!

Kirjoittaessani romaaniani Jenny Hill, olin uudella maaperällä. Halusin kirjoittaa samaan aikaan nykyajasta ja kaikista ajoista. Halusin kirjoittaa tavallisesta naisesta, joka on ihan kuin minä tai sinä, tavallisuudessaan ihmeellinen. Halusin kirjoittaa rakenteista, jotka määrittelevät naiseutta, halusin kirjoittaa solutasolla ja samaan aikaan avaruudesta katsoen. Halusin kirjoittaa olotiloista ja tuntemuksista, jostain hyvin intiimistä mutta samalla yhteisestä. Halusin kirjoittaa sukkahousut ja satujen tytöt.

Lue lisää

Kirjoitin ja poistin, kirjoitin ja järjestin, kirjoitin ja muistelin yläasteen discot ja monenlaiset elämänvaiheet, ja vaikka Jenny Hillin tarina ei tietenkään ole minun tarinani, se on minun ja monen ikätoverini kokemus siitä, millaista on ollut olla naisena maailmassa.

On ollut hurjaa huomata, miten moni lukija on tunnistanut Jenny Hillistä itselleen tuttuja asioita – tai jopa itsensä. Olen saanut kirjasta valtavasti palautetta. Lukijat ovat kokeneet katsovansa peiliin tutustuessaan Mäen Jenniin, ja teos on toiminut herättelijänä, vertaistukena, voimakirjana. En tiennyt kirjoittaneeni sellaista, mutta olen tästä tosi otettu. Kirjallisuus vaikuttaa, taide jättää jäljen ja jopa muuttaa ajattelua.

Ja nyt Jenny Hill saa ihan uudenlaisia yleisöjä, se on muuttunut eri taidemuodoksi ja tulee eri tavalla todeksi Helsingin kaupunginteatterin näyttämöllä! Kirjailijalle tämä on samaan aikaan tietysti hirveän jännittävää ja samaan aikaan valtava kunnianosoitus. Tekstissä, teemassa tai tarinassa täytyy siis olla jotain sellaista, joka säilyttää taikansa riippumatta sen esitysmuodosta, ja alkutekstin tekijälle tämä on niin iso asia, että vähän huimaa. On ihan mieletön kokemus nähdä, miten oma, yksityinen ajattelu muuttuu ensin dramaturgin ja sitten ohjaajan ja työryhmän osaavissa käsissä näkyväksi toiminnaksi, liikkeeksi, puheeksi, ääniksi, visuaaliseksi kokonaiselämykseksi.

Tämä kaikki on hurjaa ja ihanaa, ja toivotan myös katsojan tervetulleeksi mukaan tähän riehakkaaseen leikkiin ja Jenny Hillin maailmaan!

Minna Rytisalo, kirjailija

Ohjaajalta

Minulle teos käsitteli eriytymistä, omien siipien, oman voiman ja äänen löytämistä.

Koen, että ihmisen henkinen kasvu, omaksi uniikiksi itseksi kasvaminen, on syntymästä kuolemaan kestävän aikajanan sisällä tapahtuva eriytymisen prosessi.

Tähän prosessiin, jota myös elämiseksi kutsutaan, tarvitaan aggressiota, elämänvoimaa, ilmaisuvoimaa. Aggressio -voiman avulla voimme ottaa askelia kohti, liittyä, tai laittaa rajaa, sanoa ei, olla erillisiä.

Lue lisää

Elämme maailmassa, jossa kaikilla ei ole oikeutta rajaan, omaan erillisyyteen, oman ”ein” ilmaisuun. Yllättävän lähellä on maa, jossa ei:n ilmaisu on mahdotonta ja epäoikeudenmukaisuudesta kohoavan suuttumuksen ilmaisu on täysin kiellettyä.

Ihmiskunnan alistetuille osille taistelu subjektiudesta on olennaista.  Patriarkaalisessa kulttuurissa vain joillain on oikeus toimia subjektina, toimijana, vapaana tai vallassa. Patriarkaalinen kulttuuri tuottaa myös voimakkaasti narsistista dynamiikkaa, jota voidaan kuvata myös subjektiuden kautta. Narsistisessa dynamiikassa on ikään kuin yksi subjekti, joka olettaa muiden olevan objekteja häntä varten.

Ei:llä me eriydymme, ei:llä me teemme rajaa, ja selvyyttä omista tarpeista, tahdosta.

”Vapaus virittyy kahden väliin”, en ole yksin vapaa. Ja vapaana minun on oltava erillinen, jotta voin liittyä.

Teoksen ydin sykkii minulle objektin kivuliasta kasvua subjektiksi ja erillistymisen riemuhuudahduksia, kun päähenkilö löytää itsensä, voimansa ja oman tiensä, yhteydessä ei yksinäisyydessä. Toivon, että pystymme välittämään nämä syntymisen ja elämisen riemun- ja tuskanhuudot teille hyvät teatteritaiteen ystävät!

Liisa Mustonen, ohjaaja

Musiikki

AJATTARIEN ESITTÄMÄT BIISIT

PUNAHILKKA:
Yona – Sen teen

RUUSUNEN:
Aretha Franklin – Respect

KERTTU:
Amália Rodrigues – Solidão
(suom. Kari-Pekka Toivonen)

TÄHKÄPÄÄ:
Niña Dioz, Hispana – Mezcal
(san. Rytisalo, Mustonen, Piirto, Hietala)

Kuvagalleria

Esityskuvat Heli Blåfield

Selaa kuvia

Toteutus

Tuottaja
CAROLINE HEIKNERT

Musiikkijärjestäjä
MONGO AALTONEN

Järjestäjät
KATIANA CHATTA, MINNA TUURI

Vastaava tarpeistonhoitaja
SUSAN OLSSON

Tarpeistonhoitaja
IINA KUIVAS

Kuiskaaja
TUIJA MUHONEN

Pukijat
HELENA GRAY, RIINA JÄNTTI

Vastaava näyttämömestari
PEKKA AITTA-AHO

Näyttämömestarit
JANI KURVINEN, JUKKA PUHAKKA

Valomestari
VESA ELLILÄ

Apulaismestari
MILLA VEIRTO

Äänimestari
PAAVO KOLTTOLA

Näyttämöoperaattorit
LASSE NIEMELÄ, VILLE NIKKU

Näyttämötyöntekijät
JENNA MARJANEN, JUKKA-PEKKA MÄLKIÄ,
MITRO PARTTI

Lue lisää

Näyttämöosaston päällikkö
OLLI KOSKELO

Lavastamon päällikkö
TUOMAS ANTIKAINEN

Lavastamon apulaispäällikkö
SAMPSA LAIHO

Puvuston päälliköt
TIINA SIVONEN, NINA VIRKKI

Naamioinnin päällikkö
HENRI KARJALAINEN

Valo- ja ääniosaston päällikkö
MARKO OKSMAN

Päänäyttämöoperaattori
JUUSO MURTONIEMI

Tekniset suunnittelijat
SAMIANTTI LAMPELA, JUHO HAIKKA

Vastaava tarpeistonsuunnittelija
MIRA ROKKANEN

Tuotantopäällikkö
ILKKA KOKKONEN

Ensemblepäällikkö
HEIKKI SANKARI

Lavastuksen toteutus
ANTTI RUTI, ARI INNANEN,
ELINA KELKKA, JAN FÄLDT,
JENNI NISSINEN, RIIKKA MÄNTYNEN,
SANNA ALA-OJALA, LIISA KOTOLA,
MIKKO TURTIAINEN, THOMAS BÄCKMANN

Puvustuksen valmistus
RIIKKA CANTH, EEVA VARMOLA,
MARIA KOVALA-HAKKARAINEN

Modisti
TUTTA LAURÉN

Tarpeiston suunnittelu
MIRA ROKKANEN

Tarpeiston valmistus
SINI MEHTONEN, MIRA ROKKANEN,
JENNY VILLIKKA

Naamioinnin toteutus
PIA MALMBERG, TUULA KUITTINEN,
IIKA HUHTAMELLA

Käsiohjelman toimitus
HANNA KALSTO

Käsiohjelman ennakkokuvat
MITRO HÄRKÖNEN

Käsiohjelman esityskuvat
HELI BLÅFIELD

Käsiohjelman graafinen suunnittelu
KIM SINISALO

Vihreä kirja

MATKALLA KOHTI KESTÄVÄÄ TEATTERIA

Helsingin Kaupunginteatteri haluaa olla suunnannäyttäjä elämysten vastuullisessa luomisessa ja ratkaisemassa ilmasto- ja ympäristökriisiä yhdessä muun teatteri- ja kulttuurikentän kanssa. Helsingin Kaupunginteatterin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti.

Lue lisää

Olemme sitoutuneet Teatterin vihreään kirjaan, joka on kestävämmän teatteritoiminnan ohjeistukseksi Isossa-Britanniassa laadittu malli. Tavoittelemme kaikissa 2025 alkavissa uusissa tuotannoissamme Teatterin vihreän kirjan perustasoa, jossa materiaaleista vähintään 50% on uudelleen käytettyä ja esityksen jälkeen vähintään 65% materiaaleista käytetään uudelleen tai kierrätetään.

Prosessi kohti kestävää teatteria aloitettiin syksyllä 2022 suomentamalla Theatre Green Book -malli Helsingin Kaupunginteatterin, Suomen kansallisoopperan ja -baletin ja Suomen teatterit ry:n (STEFI) yhteistyönä. Vuonna 2024 Teatterin Vihreää Kirjaa lähdettiin viemään osaksi arkea, aluksi muutamien kokeilutuotantojen avulla ja tänä vuonna sen käyttö laajenee kaikkiin alkaviin uusiin tuotantoihin. Vihreä kirja on jaettu kolmeen osa-alueeseen: teatterituotantoihin, rakennuksiin sekä teatterin muihin toimintoihin.

Vuoden 2023–2024 aikana Helsingin Kaupunginteatterissa on siirrytty energiatehokkaampaan led-valaistukseen ja rakennuksen katolle on asennettu omat aurinkopaneelit. Lavastamon ja puvuston materiaalien kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä on tehostettu sekä integroitu selkeämmin luontevaksi osaksi luovaa suunnittelua. Vihreä kirja -malli liitetään asteittain saumattomaksi osaksi tuotantoprosessia suunnittelun alusta lähtien kaikille osa-alueille.

Lue lisää matkastamme kohti kestävää teatteria:

https://hkt.fi/vastuullisuus/teatterin-vihrea-kirja/

Sosiaalinen media