Teksti
JUSSI MOILA 

Ohjaus ja alkuperäisidea
SINI PESONEN 

Koreografia
KAISA TORKKEL 

Skenografia ja lavastus
TINJA SALMI 

Skenografia ja videosuunnittelun toteutus
TOINI NISSINEN

Pukusuunnittelu
HENNA-RIIKKA TASKINEN 

Valosuunnittelu
KARI LEPPÄLÄ 

Sävellys ja äänisuunnittelu
ALEKSI SAURA 

Naamioinnin suunnittelu
PIA MALMBERG 

Dramaturgi
HENNA PIIRTO 

Ensi-ilta 28.8.2025
Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä
Kesto 2 tuntia 30 min, sisältää väliajan

Esitysoikeudet
Nordic Drama Corner

Näytelmä sisältää sitaatteja
seuraavista teoksista:

René Descartes:
Teokset IV ”Sikiön kehityksestä”,
suom. Timo — Kaitaro, Mikko Yrjönsuuri,
Markku Roinila ja Tuomo Aho,
Gaudeamus (2005)

Kuningatar Kristiina: Maksiimeja,
suom. Pihla Pekonen

Ovidius: Muodonmuutoksia,
suom. Alpo Rönty, WSOY (1997)

Raamattu: 1. kirje korintilaisille
(muotoilu”Raamattu Kansalle” käännöksestä)

”Kirje Ebballe”
– Kuningatar Kristiina (suom. Rauno Ekholm)

Rooleissa

Kuningatar Kristiina
ELSI SLOAN (vier.)

Belle (Ebba Sparre)
AINO SIRJE (vier.)

Carl Gustav, Descartes ja muita rooleja
ALVARI STENBÄCK (vier.)

Kuningataräiti
AINO SEPPO 

Oxenstierna
RAUNO AHONEN 

Marski ja muita rooleja
PEKKA HUOTARI 

Ann Catherine, kätilö ja muita rooleja
VAPPU NALBANTOGLU 

Kustaa II Adolf ja muita rooleja
MIKKO VIHMA 

Salvius, Jesuiitta, Paavi ja muita rooleja
JOACHIM WIGELIUS 

Hovineito ja muita rooleja
VILMA SIPPOLA

Kansan äänet
SINI PESONEN, TOINI NISSINEN,
MYRSKY MOILA, ALEKSI SAURA,
KARI LEPPÄLÄ

MUTTA SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS

Kristiina oli hyvin erikoislaatuinen henkilö hyvin konservatiivisessa ajassa. Hänellä oli omien sanojensa mukaan naisen ruumis mutta miehen sielu. Tästä asiasta kiistellään nykyään paljon julkisuudessa: mikä sukupuoli on ja mikä sen määrittää. Onko se ihmisen omassa mielessä, kehossa vai muiden ihmisten päätettävissä. Ja miten paljon sen saa antaa ohjata ihmisten elämää.
Kristiinan tarina todistaa osaltaan että sukupuoli ei ole muiden ulkoapäin määriteltävissä ja kuten nykytiedekin todistaa, se on paljon monimuotoisempi ja kokemuksellisempi asia kuin mihin yhteiskunnalliset rakenteet perustuvat.

Näytelmä vie meidät 1600-luvun fantastiseen ja rajuun maailmaan, jossa kohduttomien ihmisten tärkein tehtävä oli hallita ja sotia ja kohdullisten ihmisten tärkein tehtävä oli tulla siitetyksi ja synnyttää lapsia, myös mahtavimpien heistä, kuten Kristiinan.

Kristina lopetti 30-vuotisen sodan ja kohdensi kiinnostuksensa tieteeseen, taiteeseen ja Ruotsin muuttamiseen sivistysvaltioksi. Hän kieltäytyi synnyttämästä lasta, mitä pidettiin hänen tärkeimpänä tehtävänään.

Ihmiset eivät kestäneet tällaista vapautta — ja 1600-luvullakin Kristiinan valtakauden hämmennyksestä seurasi hänen kruunusta luovuttuaan taas uusi sota.

Näytelmä heijastelee aikaamme, jossa konservatiivit ja liberaalit repeävät yhä kauemmas toisistaan. Miten ankarien arvojen kyllästämä kulttuuri suhtautuu liberaaliin ihmiseen joka tahtoo jatkuvasti kehittää ja etsiä itseään ja kieltäytyy perheestä ja synnyttämisestä?

Se on uhka patriarkaatille ja kun kuri ja järjestys halutaan taas palauttaa, alkaa sota ja väkivalta näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona.

Kristiina oli jo omana aikanaan ristiriitainen hahmo. Myöhemmin hänestä on tullut queer-ikoni: ihminen joka eli omannäköisensä elämän muiden mielipiteistä piittaamatta.

– ohjaaja Sini Pesonen ja kirjailija Jussi Moila

Ruotsi 1600-luvulla

Ruotsi oli 1600-luvulla harvaanasuttu ja syrjäinen valtakunta, joka onnistui kolmikymmenvuotisen sodan aikana kampeamaan itsensä muiden eurooppalaisten suurvaltojen loisteliaaseen joukkoon.

1600-lukua voidaan epäilemättä kuvata yhdeksi historiamme dramaattisimmista vuosisadoista, sillä myrskyisää vuosisataa leimasivat veriset suursodat, pienen jääkauden tuomat ankarat sääolosuhteet ja joukkohysteriaa kylväneet noitavainot.

Ruotsin kuningatar Kristiina oli tämän dramaattisen ja myllerryksiä täynnä olevan vuosisadan ristiriitainen hahmo, joka aiheutti poikkeuksellisuudellaan omissa aikalaisissaan niin vihastusta kuin ihastusta.

– ‎FM, väitöskirjatutkija Pihla Pekonen, Helsingin yliopisto

DAMOKLEEN MIEKKA

Damokles oli Italian Syrakusan yksinvaltiaan Dionysios nuoremman hovimies neljännellä vuosisadalla eKr. Hän sanoi Dionysiokselle, että tämä oli todella onnekas, koska tällä oli suuri käskyvalta. Dionysios tarjoutui vaihtamaan paikkaa Damokleen kanssa päivän ajaksi, jotta tämä voisi kokea haluamaansa onnea.

Myöhemmin illalla pidettiin juhlaillallinen. Damokles nautti suuresti: häntä kohdeltiin kuninkaana. Vasta aterian lopulla Damokles katsoi ylös, ja huomasi terävän miekan roikkuvan ainoastaan yhden hevosen jouhen varassa kuninkaanistuimen yläpuolella. Siinä hetkessä Damokleelta katosi ruokahalu, ja hän sanoi Dionysiokselle, ettei enää halua olla niin onnekas.

Lähde: https://raamattuajassamme.fi/damokleen-miekka/

Musiikkitiedot

Amamus Deum
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Sanna Majuri,
Jenny Jumppanen, Martti Manninen,
Samuli Pajunen

Miksei Itke
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Sanna Majuri,
Jenny Jumppanen, Martti Manninen,
Samuli Pajunen

Kristinan Syntymäpäivät
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Sanna Majuri,
Jenny Jumppanen, Martti Manninen,
Samuli Pajunen

Pax Divina!
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Jenny Jumppanen,
Martti Manninen, Samuli Pajunen

Herätkää
Säv. Johannes Regis (1425-1496)
San. Jussi Moila, sov. Aleksi Saura
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Sanna Majuri,
Jenny Jumppanen, Martti Manninen,
Samuli Pajunen, Aleksi Saura

Limainen Möykky
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Sanna Majuri,
Jenny Jumppanen, Martti Manninen,
Samuli Pajunen

Älä Sure
Säv. Aleksi Saura ja Alvari Stenbäck
San. Jussi Moila

Amamus Corpus
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Jenny Jumppanen,
Martti Manninen, Samuli Pajunen

Olennainen
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Jenny Jumppanen,

Kuolleet
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Sanna Majuri,
Jenny Jumppanen, Martti Manninen,
Samuli Pajunen

Ei Voi Omistaa
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulaja äänitteellä:
Sanna Majuri

Voi Meitä Herroja
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Martti Manninen, Samuli Pajunen

Minä Olen KAIKKEA
Säv. Elsi Sloan ja Aleksi Saura
San. Elsi Sloan

Hän Saapuu
Säv. Aleksi Saura, san. Jussi Moila
Laulajat äänitteellä:
Tiina Peltonen, Sanna Majuri,
Jenny Jumppanen, Martti Manninen,
Samuli Pajunen

Lisäksi kaikki instrumentaalinen
esitysmusiikki on
Aleksi Sauran säveltämää
ja tuottamaa materiaalia.

Kuvagalleria

Toteutus

Järjestäjät
KATIANA CHATTA,
MINNA TUURI

Vastaava näyttämömestari
PEKKA AITTA-AHO

Näyttämömestarit
JANI KURVINEN,
JUKKA PUHAKKA

Kuiskaaja
ANU TAMMINEN

Pukijat
RIINA JÄNTTI,
PEPPI LAHTINEN

Vastaava tarpeistonhoitaja
IINA KUIVAS

Tarpeistonhoitaja
MINNA VUORI

Valomestari
VESA ELLILÄ

Apulaismestari
MILLA VEIRTO

Äänimestari
PAAVO KOLTTOLA
TEPPO LAITILA

Näyttämöoperaattorit
LASSE NIEMELÄ,
VILLE NIKKU

Näyttämötyöntekijät
JENNA MARJANEN,
JUKKA-PEKKA MÄLKIÄ,
MITRO PARTTI,
VILLE SORVALI,
JARI VOUTILAINEN

Kiitokset
MAIJA NURMIO, PIHLA PEKONEN,
MONNA KOSONEN, SUSANNA RÄMÖ,
ANU LAHTINEN, ANITA SALO,
HANNA RAJAKANGAS

Vihreä kirja

MATKALLA KOHTI
KESTÄVÄÄ TEATTERIA

Helsingin Kaupunginteatteri haluaa olla suunnannäyttäjä elämysten vastuullisessa luomisessa ja ratkaisemassa ilmasto- ja ympäristökriisiä yhdessä muun teatteri- ja kulttuurikentän kanssa. Helsingin Kaupunginteatterin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti.