Käsiohjelma
Perustuu PIRJO TUOMISEN
samannimiseen menestysromaaniin
Ohjaus ja dramatisointi
MIIKA MURANEN
Lavastus
KATARIINA KIRJAVAINEN
Pukusuunnittelu
LAURA DAMMERT
Valo- ja videosuunnittelu
MIKA HAARANEN
Äänisuunnittelu
VILLE LEPPILAHTI
Naamioinnin suunnittelu
AINO HYTTINEN
Dramaturgi
SANNA NIEMELÄINEN
Ensi-ilta 4.2.2026
Helsingin Kaupunginteatterin
pienellä näyttämöllä
Esityksen kesto
2t 35min, sis. väliajan
Esitysoikeuksia valvoo:
Nordic Drama Corner (Pirjo Tuominen)
ja Miika Muranen
Rooleissa
Kurtturuusut-ystäväporukka:
Paula Kinos,
vintage-liikeyrittäjä
SARI HAVAS (vier.)
Sirkka Ström,
eläkkeellä oleva liikunnanopettaja
LEENAMARI UNHO
Erika Oinonen,
entinen sairaanhoitaja
HELENA HAARANEN
Eini Harjumaa,
eläkkeellä oleva rehtori
ja kieltenopettaja
AINO SEPPO
Nuori nainen
vintage-liikkeessä
ja kadulla
VAPPU NALBANTOGLU
Pertti Montonen,
Einin perhetuttu
LASSE KARKJÄRVI (vier.)
Ritva Salonen,
Sirpan kaveri
VAPPU NALBANTOGLU
Veli Makkonen
SANTERI KINNUNEN
Teinityttö uimahallissa
VAPPU NALBANTOGLU
Esko Koskinen
LASSE KARKJÄRVI (vier.)
Erkka Salmela
MIKKO VIHMA
Uimari
MIKKO VIHMA
Erikan Gynekologi
VAPPU NALBANTOGLU
Sonja Karlsson,
pankkivirkailija
VAPPU NALBANTOGLU
Risto Syvänne
PEKKA HUOTARI
Elvi Roiha
VAPPU NALBANTOGLU
Paulan miehet deittisovelluksessa:
Alfauros
LASSE KARKJÄRVI (vier.)
Rohkeastivain
PEKKA HUOTARI
Antti, maajussi
MIKKO VIHMA
TJ Martti
SANTERI KINNUNEN
Puumanmetsästäjä
VAPPU NALBANTOGLU
Pekka, entinen sotilas
PEKKA HUOTARI
Lisäksi juhlijoita Ritvan juhlissa, jalankulkijoita kadulla sekä katsojia kesäteatterissa.
Prologin kertojaääni
RISTO KASKILAHTI
Kirjailija Pirjo Tuominen
Pirjo Tuominen on tuottelias ja monipuolinen kirjailija, joka on julkaissut yli 50 romaania, pääosin historiallisia 1700–1800-luvun Suomeen sijoittuvia teoksia.
Tuominen syntyi ja kasvoi Lappeenrannassa ja asui pitkään pääkaupunkiseudulla, jossa työskenteli mm. mainostoimittajana ja tiedotuspäällikkönä. Muutettuaan Satakuntaan hän toimi kirjailijantyönsä ohella paikallisradion johtajana. Nykyään hän asuu Nurmijärvellä.
Esikoisteoksensa Mariaana, Vantaan tytär hän julkaisi vuonna 1978. Viipuriin sijoittuneista romaaneista Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982) tehtiin myös televisioelokuvat. Satakuntaan muutettuaan Tuominen on kirjoittanut useita maakuntaan sijoittuvia teoksia, muun muassa kolmiosaisen Kokemäki-sarjan sekä neljästä romaanista koostuvan Satakunta-sarjan, josta on mm. dramatisoitu näytelmät Linda ja Joel (2008) sekä Linda (2010). Muita hänen historiallisten romaaniensa tapahtumapaikkoja ovat muun muassa Päijät-Häme ja Lappeenranta. Alaskan-matkallaan hän hankki laajan materiaalin alueen suomalaishistoriasta 1800-luvulle sijoittuvaa Alaska-sarjaa varten. Tuomisen teoksissa maamme varhaiset teollisuusyritykset ja suvut heräävät eloon.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut myös dekkareita. Vuonna 2011 julkaistiin jännityskirja Tuonelan joutsen, joka on ensimmäinen osa Mailis Sarka -kirjasarjasta. Sarjaan kuuluu myös teokset Muistatko Marjatan? ja Silkkipunos, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkin Sideen. Vuoden 2014 kesäkuussa julkaistiin neljäs Mailis Sarka -kirja, Toinen silmä päivä, toinen yö.
Historiallisten romaanien lisäksi Tuominen on kirjoittanut muun muassa elämäkertoja, näytelmiä ja historiikkeja. Tuomiselle myönnettiin Nortamo-palkinto vuonna 2000 sekä Suuren Suomalaisen Kirjakerho Oy:n tunnustuspalkinto vuonna 2001.
Ystävyydelle!
Kun aloin työstää Kurtturuusut-romaanista näytelmää, kirjailija Pirjo Tuominen kysyi minulta puhelimessa: ”Minkä takia nelikymppinen mies haluaa tehdä esityksen 70-vuotiaista naisista, jotka etsivät rakkautta?” Vastasin, että siihen on kolme syytä. Olen koko elämäni, ihan lapsesta saakka ollut vahvojen, vanhempien naisten ympäröimä ja olen nähnyt sen, millaista elämäniloa sekä voimaa he kantavat. Ja koska olen tehnyt teatteria yli 15 vuotta, olen tietenkin huomannut, että katsomoissa istuu runsaasti vanhempia naisia, jotka valitettavan harvoin saavat nähdä ikäisiään naisia päähenkilöinä, aktiivisina toimijoina. Tässä teoksessa se on mahdollista. Ja kolmanneksi romaanin aiheet: rakkauden etsiminen ja ystävyyden tärkeys ovat kenelle tahansa äärimmäisen tärkeitä iästä riippumatta. Onnekseni Pirjo antoi luvan tehdä tämän esityksen.
Itselleni on ollut alusta asti tärkeää, että tämän teoksen kautta tuon näyttämölle iloa, naurua, valoa, lämpöä ja liikutustakin. Sitä me tarvitsemme – nyt ehkä enemmän kuin koskaan! Kurtturuusujen maailmassa eletään nykyhetkessä ja arkisessa maailmassa. Se voi aluksi tuntua siltä, onko tällaisessa ainesta teatteriksi. Mutta arjessahan ne isoimmat draamat meidän elämässämme tapahtuvat – juuri silloin, kun sitä ei odota…
Lämminhenkinen komedia on tyylilajina sellainen, jolle sekä tekijänä että katsojana on antauduttava ja heittäydyttävä. Harjoituskaudella työryhmässämme on naurettu paljon, mutta myös tultu kosketetuiksi. On jaettu tarinoita, kokemuksia ja noloja tilanteita. On kannustettu ja ymmärretty. Nyt te katsojat pääsette tämän tarinan ystäväporukkaan mukaan ja saatte nauttia kuplivasta elämänilosta sekä tämän naisnelikon rohkeudesta heittäytyä rakkauden pyörteisiin.
Tämä esitys on omistettu ystävyydelle ja kaikille, jotka ovat uskaltaneet rakastaa.
Miika Muranen, dramatisoija ja ohjaaja
Väriä ja rohkeutta elämään!
Kurtturuusujen pukusuunnitteluun valmistautuessa tarkkailin tietoisemmin iäkkäämpien ihmisten pukeutumista. Yritin löytää tiettyjä tunnusmerkkejä, mutta tehtävä oli mahdoton. Ymmärsin, ettei ikää voitaisi puvustaa pelkällä vaatteella tässä ajassa, jossa hupparia, biker-takkia sekä pilli- että bootcut-farkkuja kantavat yllään yhtä lailla vaarit ja mummit kuin teinitkin.
Iän karttuminen saa pukeutumisen kohdalla usein aikaan helposti sen, että ihminen vapautuu tietyistä normeista tai yhdistelee kokonaisuuksia aiempaa leikkisämmin. Silti suomalaisessa yhteiskunnassa elää toisinaan sitkeästi joukosta erottautumisen pelko. Suosimme helposti pukeutumista, jolla emme erotu massasta liikaa. Joku saattaa miettiä, mitä naapurikin ajattelee, jos lähtee lähikauppaan liian näyttävässä mekossa. Vaateteollisuus osaltaan kontrolloi värien käyttöä, koska musta myy eniten ja siksi sitä on väreistä eniten tarjolla kuluttajille.
Granny chic -tyyli, jossa jäljitellään iäkkäämmän naisen glamourhenkistä pukeutumista, on ollut parikymppistenkin suosima pukeutumistyyli. Siinä korut ovat näyttävän kokoisia ja vaatekappaleet ajattoman klassisia. Tyyli perustuu mielestäni ensisijaisesti itsevarmuuteen kantaa näyttäviä yksityiskohtia tai yhdistellä värejä rohkeasti. Olenkin alkanut olla yhä vakuuttuneempi, että se, mikä pukee iäkkäämpiä naisia kuin miehiäkin enemmän kuin tietty vaatetus, on iän myötä kasvava itsetunto ja itsevarmuus!
Kurtturuusuihin tuli suunnittelun alussa ajatus menneiden vuosikymmenten takaisesta värianalyysistä. Ajattelin jokaisen päähenkilön olevan yksi vuodenajoista, mutten kuitenkaan toteuttanut puvustuksen värejä kovin ryppyotsaisesti värianalyysin tarkoilla sävykartoilla. Koetin ennen kaikkea vältellä beigeä, mustaa ja harmaata, sillä niitä tarjoilee arkielämämme riittämiin. Haluan Kurtturuusujen garderobien värikylläisyydellä kannustaa myös jokaista teatterikatsojaa pukeutumaan enemmän lempiväreihinsä ja uskaltautumaan erottua joukosta juuri omannäköisenä upeana ilmestyksenään!
Laura Dammert, pukusuunnittelija
Toteutus
Järjestäjät
KATIANA CHATTA,
MINNA TUURI
Vastaava näyttämömestari
PEKKA AITTA-AHO
Näyttämömestarit
JANI KURVINEN,
JUKKA PUHAKKA
Kuiskaaja
TUIJA MUHONEN
Pukijat
RIINA JÄNTTI,
PEPPI LAHTINEN
Vastaava tarpeistonhoitaja
IINA KUIVAS
Tarpeistonhoitaja
MINNA VUORI
Valomestari
VESA ELLILÄ
Apulaismestari
MILLA VEIRTO
Äänimestari
PAAVO KOLTTOLA
Apulaisäänimestari
JURI JÄNIS
Näyttämöoperaattorit
LASSE NIEMELÄ,
VILLE NIKKU,
OLLI TAMMINEN
Näyttämötyöntekijät
JUKKA-PEKKA MÄLKIÄ,
MITRO PARTTI,
KIA PYHÄRANTA,
JARI VOUTILAINEN
Tuottaja
AKU KORHONEN
Läheisyyskoreografi
JOHANNA ELOVAARA
Musiikkijärjestäjä
MONGO AALTONEN
Viulisti nauhalla
TOMMI ASPLUND
Videoiden kuvaus
MIIKA STORM
Päänäyttämöoperaattori
JUUSO MURTONIEMI
Tekniset suunnittelijat
SAMIANTTI LAMPELA,
JUHO HAIKKA
Lavastuksen toteutus
ANTTI RUTI,
ELINA KELKKA,
JAN FÄLDT,
TANJA SORMUNEN,
LIISA KOTOLA,
KAURI JOKIPII,
VALENTYNA PUSHKINA
Puvustuksen toteutus
ANNI LAANTI,
KRISTIINA VILPPONEN,
SURA AGAMPODI,
IIDA SAVILAAKSO,
RIIKKA CANTH,
EEVA VARMOLA,
SUSANNA PHILLIPS-SANCHEZ,
MARIA KOVALA-HAKKARAINEN,
SANNA LUKIN,
HELMI MÄKIPÄÄ
Modisti
TUTTA LAURÉN
Naamioinnin toteutus
AINO HYTTINEN,
IIKA HUHTAMELLA,
TUULA KUITTINEN
Vastaava tarpeistonsuunnittelija
MIRA ROKKANEN
Tarpeiston toteutus
LOTTA HEIKKINEN,
SINI JUNNOLA,
SINI MEHTONEN,
MIRA ROKKANEN
Tuotantopäällikkö
ILKKA KOKKONEN
Ensemblepäällikkö
HEIKKI SANKARI
Näyttämöosaston päällikkö
OLLI KOSKELO
Lavastamon päällikkö
TUOMAS ANTIKAINEN
Lavastamon apulaispäällikkö
SAMPSA LAIHO
Puvuston päälliköt
TIINA SIVONEN,
NINA VIRKKI
Naamioinnin päällikkö
HENRI KARJALAINEN
Valo- ja ääniosaston päällikkö
MARKO OKSMAN
Käsiohjelman toimitus
HANNA KALSTO
Käsiohjelman graafinen suunnittelu
KIM SINISALO
Valokuvat
OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN
Kiitokset:
Myllypuron palvelukeskuksen
muistijumpparyhmä
Donnat lauluryhmä
Kinaporin ja Myllypuron
Tarinasta teatteriksi -ryhmät
Elokolon keittiöryhmä
Sirkus Magentan
seniorisirkusryhmä Myllypurosta
Teatteriin-klubi

TULE OSAKSI TARINAAMME!
Helsingin Kaupunginteatterin ilmainen kanta-asiakasohjelma Teatteriin-klubi tarjoaa jäsenille enemmän elämyksiä teatterin parissa.
Kiinnostaako mitä teatterin kulisseissa tapahtuu? Lähde klubilaisten kulissikierrokselle tai tule mukaan taiteilijatapaamisiin.
Tarjolla lisäksi edullisia klubilippuja ensi-iltateoksiin kaksi kertaa vuodessa, sekä monia muita rahanarvoisia etuja ympäri vuoden.
Lämpimästi tervetuloa!
Vihreä kirja

MATKALLA KOHTI
KESTÄVÄÄ TEATTERIA
Helsingin Kaupunginteatteri haluaa olla suunnannäyttäjä elämysten vastuullisessa luomisessa ja ratkaisemassa ilmasto- ja ympäristökriisiä yhdessä muun teatteri- ja kulttuurikentän kanssa. Helsingin Kaupunginteatterin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti.
Olemme sitoutuneet Teatterin vihreään kirjaan, joka on kestävämmän teatteritoiminnan ohjeistukseksi Isossa-Britanniassa laadittu malli. Tavoittelemme kaikissa 2025 alkavissa uusissa tuotannoissamme Teatterin vihreän kirjan perustasoa, jossa materiaaleista vähintään 50% on uudelleen käytettyä ja esityksen jälkeen vähintään 65% materiaaleista käytetään uudelleen tai kierrätetään.
Prosessi kohti kestävää teatteria aloitettiin syksyllä 2022 suomentamalla Theatre Green Book -malli Helsingin Kaupunginteatterin, Suomen kansallisoopperan ja -baletin ja Suomen teatterit ry:n (STEFI) yhteistyönä. Vuonna 2024 Teatterin Vihreää Kirjaa lähdettiin viemään osaksi arkea, aluksi muutamien kokeilutuotantojen avulla ja vuodesta 2025 sen käyttö laajenee kaikkiin alkaviin uusiin tuotantoihin. Vihreä kirja on jaettu kolmeen osa-alueeseen: teatterituotantoihin, rakennuksiin sekä teatterin muihin toimintoihin.
Vuoden 2023–2024 aikana Helsingin Kaupunginteatterissa siirryttiin energiatehokkaampaan led-valaistukseen ja rakennuksen katolle on asennettu omat aurinkopaneelit. Lavastamon ja puvuston materiaalien kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä on tehostettu sekä integroitu selkeämmin luontevaksi osaksi luovaa suunnittelua. Vihreä kirja -malli liitetään asteittain saumattomaksi osaksi tuotantoprosessia suunnittelun alusta lähtien kaikille osa-alueille.
Lue lisää matkastamme kohti kestävää teatteria:
ANNA PALAUTETTA
Mitä pidit esityksestä ja vierailustasi?