Käsiohjelma

Suunnittelijat

Käsikirjoitus
Steven Levenson

Musiikki ja laulujen sanat
Benj Pasek & Justin Paul

Orkestraatiot ja lisäsovitukset
Alex Lacamoire

Laulujen sovitus ja lisäsovitukset
Justin Paul

Alkuperäinen Broadway-tuottaja
Stacey Mindich

Kantaesitys Arena Stage -teatterissa
9.7.2015-23.8.2015

New Yorkin ensi-ilta Second Stage -teatterissa
26.3.2016-29.5.2016

Suomennos
Reita Lounatvuori

Laulujen suomennokset
Hanna Kaila

Ohjaus
Kari Arffman

Koreografia
Antti Lahti

Kapellimestari
Eeva Kontu

Varakapellimestari
Ville Myllykoski

Lavastus
Antti Mattila

Pukusuunnittelu
Elina Kolehmainen

Valo- ja videosuunnittelu
William Iles ja Toni Haaranen

Äänisuunnittelu
Jaakko Virmavirta

Naamioinnin suunnittelu
Jaana Nykänen

Dramaturgi
Sanna Niemeläinen

Suomen kantaesitys 28.9.2023
Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä

Esityksen kesto 2 tuntia 30 minuuttia, sisältää väliajan

Esitysoikeuksia valvoo MTI

Rooleissa

Evan
PETJA PULKKINEN/ JULIUS SUOMINEN

Heidi
NINA TAPIO

Zoe
RIIKKA RIIKONEN

Connor
NIKI RAUTÉN

Cynthia
SANNA MAJURI

Larry
ANTTI TIMONEN

Alana
LUMI AUNIO

Jared , varalla Evan
SAMULI PAJUNEN

Ensemble, varalla Zoe, Alana
REETA VESTMAN

Ensemble, varalla Larry
TUUKKA LEPPÄNEN

Ensemble, varalla Heidi
TIINA PELTONEN

Ensemble, varalla Cynthia
RAILI RAITALA  

Ensemble, varalla Connor, Jared 1.
AKSELI FERRAND

Ensemble, varalla Jared 2.
LASSE LIPPONEN

Orkesteri

Lue lisää

Kapellimestari ja piano
Eeva Kontu/ Ville Myllykoski

Rummut
Joonas Kaikko/ Ville Pynssi

Bassot
Eeva Koivusalo, varalla Maria Lamminen

1.kitara
Jari ”Heinä” Nieminen, varalla Ville Paappanen

2.kitara
Tomi ”Varre” Vartiainen, varalla Ville Paappanen

Viulu
Sonetta Harjanne, varalla Tommi Asplund

Alttoviulu
Barbora Hilpo, varalla Elina Mäkelä

Sello
Tiia Ignatius/ Riikka Lampinen

Kosketinsoitinten ohjelmointi ja
elektronisen musiikin tuotanto
Paavo Malmberg ja Ville Myllykoski

Ohjaajan sana

Rehellisyys maan perii vai periikö?

Meidän kaikkien elämässä on varmasti ollut hetkiä, joissa on täytynyt jättää jotain kertomatta tai on täytynyt turvautua ns. valkoiseen valheeseen. Mutta milloin valhe on valkoinen? Milloin valehtelu on sallittua? Pyhittääkö tarkoitus keinot?

Musikaalimme päähenkilö Evan Hansen joutuu tilanteeseen, jossa hän ei uskalla kertoa totuutta. Pelko syntyneen väärinkäsityksen korjaamisesta ajaa hänet valheiden kierteeseen, josta ei tunnu löytyvän minkäänlaista ulospääsyä. Hän tajuaa itsekin toimivansa väärin, mutta haluaa uskotella itselleen, että voi pitää tekoaan oikeutettuna, koska voi valheillaan auttaa muita.

Lue lisää

Nykypäivän ilmiöitä aktiivisesti seuraavan ihmisen tavoin minäkin esitin kysymykseni tekoälylle:
Onko valehtelu joskus sallittua?

Ja näin AI vastasi:

Valehtelu voidaan nähdä sallittavana tietyissä tilanteissa, mutta nämä tilanteet voivat vaihdella kulttuurien ja yksilöiden välillä. Alla on muutamia esimerkkejä tilanteista, joissa jotkut saattavat katsoa valehtelun olevan perusteltua:
1. Suojelu: Jos valehtelu auttaa suojelemaan toisen ihmisen fyysistä tai henkistä hyvinvointia.  Voit esimerkiksi valehdella, jos se auttaa suojelemaan ystäväsi tai perheenjäsenesi turvallisuutta.
2. Yksityisyys: Kun on tarpeen suojella omaa tai toisen yksityisyyttä, kuten kieltäytyessäsi vastaamasta henkilökohtaisiin kysymyksiin.
3. Yllätykset: Jos valehtelu liittyy yllätysten suunnitteluun, kuten syntymäpäivälahjojen salassa pitämiseen.
4. Leikki ja taide: Fiktiivinen kirjoittaminen, näytteleminen ja kuvataide voivat perustua valheisiin, mutta ne nähdään usein hyväksyttävinä luovina ilmaisun muotoina.
On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka näissä tilanteissa valehtelu voi olla ymmärrettävää, se ei tarkoita, että se on eettisesti ongelmatonta. Rehellisyys ja avoimuus yleensä edistävät terveitä ihmissuhteita ja vahvistavat luottamusta. Kaiken kaikkiaan on hyvä harkita tarkasti, milloin valehtelu saattaa olla perusteltua ja milloin rehellisyys olisi parempi vaihtoehto.

Teatterintekijöinä voimme vapaasti luoda maailmoja ja tarinoita, joita ei oikeasti ole olemassa. Luomme fiktiota eli valheita, joihin haluamme katsojien uskovan. Myös meidän tekijöiden on uskottava näihin valheisiin – ja valehdeltava täydellisen uskottavasti.

Teatterissa valhe onkin vain leikkiä, mutta oikeassa elämässä valehtelulla voi olla kohtalokkaat seuraukset.

Kari Arffman, ohjaaja

Lavastuksen suunnittelun lähtökohtia

Jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä

Evanin maailma koostuu kodista, koulusta – ja internetistä. Miten kuvata näyttämöllä tietoverkkoa, paikkaa, joka ei ole paikka? Virtuaalinen yhteisö on läsnä ruuduilla, isoilla ja pienillä, eri muotoihin pirstotuilla, näyttämön fyysisten tapahtumien yläpuolella. Ruutuja on upotettu sivuseiniin ja koko näyttämö voidaan peittää projisoidulla kuvalla. Verkko ympäröi päähenkilön ja kaikki ne ihmiset, joiden kanssa hän on tarinassa tekemisissä.

Lue lisää

Päähenkilömme on näyttämöllä lähes koko esityksen ajan. Siinä, missä Shakespeare lopetti kohtauksensa näyttämöohjeeseen ”poistuvat”, musikaalin käsikirjoittajat saattavat leikata kohtauksesta toiseen kuin elokuvassa. Esityksen on säilytettävä rytminsä, joten Evanin on siirryttävä tilanteesta toiseen muutamalla näyttämöllä otetulla askeleella. Siksi näyttämö on jaettu syvyyssuunnassa useaan tasoon, jotka voivat kukin edustaa omaa paikkaansa kullakin tarinan hetkellä. Tapahtumapaikat voivat liukua esiin ja pois Evanin ympärillä ja näyttelijän liikkuminen leikkaa tarinan paikasta toiseen.

Evan Hansenin tarina kertoo pohjimmiltaan ihmisten kohtaamattomuudesta. Juonen tasolla se sijoittuu kahden kodin huoneisiin ja kouluun. Lavastuksessa useimmat tapahtumapaikat on rajattu realistisen kokoisiksi huoneiksi, vaikka näyttämö on moninkertaisesti suurempi. Näin voimme rakentaa kuvan, jossa näemme samanaikaisesti vaikkapa Murphyn perheen jokaisen jäsenen omassa tilassaan – yksin.

Teoksessa on kahdeksan muusikon orkesteri. Musikaaleissa orkesteri on usein etunäyttämön montussa kokonaan piilossa yleisön katseelta. Tässä teoksessa halusin elävän orkesterin läsnäolon olevan selvästi yleisön havaittavissa ja orkesterin sijoittamiseen muualle kuin monttuun ohjasivat myös muusta ohjelmistosta johtuvat käytännön seikat. Orkesteri on sijoitettu näyttämön takaosaan tyllin taakse. Gobeliinitylli on vanha teatterikikka – edestä valaistuna se näyttää umpinaiselta pinnalta, valon tullessa takaa se on läpinäkyvä. Näin olemme voineet näyttämöharjoitusperiodin aikana päättää, milloin orkesteri on läsnä näyttämökuvassa, milloin piilossa.

Antti Mattila, lavastaja

Kapellimestarin sana

Jännitteitä ilman purkauksia

Kun muistelen elämääni aikuisuuden kynnyksellä, tulee päällimmäisenä mieleen kaksi tuntemusta: jatkuva epävarmuus sekä elämän realiteettien havaitseminen. Nämä kaksi asiaa, epävarmuus ja realiteettien vääjäämättömyys, sopivat myös kuvailemaan Rakas Evan Hansenin musiikkia ja orkestraatiota. Siinä missä hauras sähkökitaran kaikuisa tremolosoundi ilmentää haparoivaa, jatkuvaa valheessa elämistä, samassa musiikkinumerossa, heti seuraavassa osassa rumpusetin juureva tomikomppi vierittää tapahtumia vääjäämättömästi eteenpäin.

Lue lisää

Rakas Evan Hansenin musiikki on sävelletty kahdeksalle näyttelijälle ja kahdeksalle muusikolle. Kuten monessa modernissa musikaalissa, myös tässä, lähes kaikki laulettava on korkeaa ja rytmisesti tarkkuutta vaativaa. Orkestraatiossa on kaksi yhteensopivaa palikkaa: lyömäsoittimet (rummut ja piano) sekä kielisoittimet (jouset ja kitarat). Jousisto (viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso) resonoi inhimillisyyttä, empatiaa ja äidinrakkautta läpi koko partituurin. Kitarat (akustinen kitara, sähkökitara ja bassokitara) kuvaavat nuoruudenintoa ja -rakkautta sekä puhdasta, raikasta halua tuntea tunteita ensimmäistä kertaa. Mikä jää lyömäsoitinten, pianon ja rumpusetin tehtäväksi? Ehkä ne ovat ajankulun väistämätön vaara tai modernin digiajan järjettömän nopean tiedonkulun symboli? Ehkä ne vain luovat paineen vaihteluita.

Yksi Rakas Evan Hansenin musiikin tunnusomainen piirre on sen harmonioiden purkamattomuus. Niin sanotut pidätyssoinnut, joiden ”normaali” tensio olisi tulla puretuksi joko duuriin tai molliin, jäävät tämän musikaalin monissa lauluissa purkamatta. Mietin mitähän teoksen säveltäjät haluavat kertoa näillä valinnoilla. Miksi säveltäjät eivät kuljeta harmonioita ”loppuun asti”? Onkohan helpompaa jättää itsestään selvät duuri- ja molliratkaisut välistä, koska päähenkilö Evankaan ei aina osaa tunnistaa oikeaa eikä väärää?

Niin tai näin, kapellimestarille ja musiikin tulkitsijalle yleisemminkin, tärkeintä on analysoida ja kyseenalaistaa, ei välttämättä löytää yhtä ja ainoaa ratkaisua. Musiikki on kuitenkin olemassa ja esitysohjeet ovat helposti noudatettavissa. Kapellimestarina yritän aina etsiä säveltäjän ja orkestroijan valintoja. Koen, että tehtäväni on palvella teoksen kirjoittajia mahdollisimman orgaanisesti. Siten, miten kuvittelen katsojankin haluavan päästä lähelle sitä tarinaa, jota me kerromme. Orgaanisesti, vaivattomasti ja lähelle.

Eeva Kontu, kapellimestari

valokuvagalleria

Selaa kuvia

Käsikirjoitus

Steven Levenson on Tony-palkittu näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja tuottaja. Hän on kirjoittanut mm. näytelmät If I Forget, Core Values, Seven Minutes In Heaven ja The Language of Trees.

Hän teki käsikirjoituksen Rakas Evan Hansen -musikaaliin, joka voitti kuusi Tony-palkintoa, mm. palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta ja parhaan musikaalin palkinnon sekä Olivier -palkinnon parhaasta uudesta musikaalista.

Lue lisää

Levenson oli mukana luomassa sekä vastaavana tuottajana Fosse/Verdon- sarjassa, joka oli Emmy-ehdokkaana 17 kategoriassa, mm. paras minisarja ja paras minisarjan käsikirjoitus. Sarja oli ehdokkaana myös Critic’s choice -palkinnolle ja Producers Guild -palkinnolle, lisäksi sarja voitti Writers Guildin palkinnon ja AFI-palkinnon parhaana sarjana.

Muita Levensonin saamia palkintoja ovat OBIE-palkinto, kaksi Outer Critics Circle -palkintoa ja John Gassner Memorial Playwriting -palkinto. Levenson sovitti John Larsonin tick, tick.. boom! -musikaalin, jonka Lin-Manuel Miranda ohjasi Netflixille. Levenson on valmistunut Brownin yliopistosta.

Musiikin sävellys

Benj Pasek ja Justin Paul

Oscar-, Grammy-, Tony- ja Golden Globe -palkitut lauluntekijät Benj Pasek ja Justin Paul tunnetaan parhaiten Rakas Evan Hansen -musikaalista sekä La La Land – ja The Greatest Showman -elokuvien musiikista. Heidän yhdessä Justin Hurwitzin kanssa La La Land -elokuvaan tekemänsä laulut City of Stars ja Audition (The Fools Who Dream) nimettiin molemmat Oscar-ehdokkaiksi. City of Stars voitti sekä Oscar- että Golden Globe -palkinnon parhaana alkuperäiskappaleena elokuvassa.

Lue lisää

Pasek & Paul voittivat Golden Globe -palkinnon vuonna 2018 paras alkuperäiskappale -kategoriassa This is me -laulullaan elokuvassa The Greatest Showman. Sama kappale oli Oscar-ehdokkaana vuonna 2018 parhaan alkuperäiskappaleen kategoriassa, ja Grammy-ehdokkaana vuonna 2019 parhaana kappaleena elokuvassa. Kaksikon tuleviin projekteihin kuuluvat Disneyn näytellyt elokuvaversiot musikaaleista Aladdin ja Lumikki sekä tuleva animoitu musikaalielokuva Fox Animation/Blue Sky Studiosin kanssa.

Broadwaylle Pasek & Paul sävelsivät kuusi Tony-palkintoa voittaneen, huippusuosion saaneen Rakas Evan Hansen -musikaalin, josta he voittivat myös Obie-palkinnon, Drama Desk -palkinnon ja Tony-palkinnon parhaasta sävellyksestä.

Rakas Evan Hansen-, La La Land – ja The Greatest Showman -albumit pääsivät Billboard 200 -listan top kymppiin, The Greatest Showman pysytteli listaykkösenä useita viikkoja. Rakas Evan Hansenin alkuperäinen Broadway-tuotannon levytys voitti Grammy-palkinnon parhaasta musiikkiteatterilevytyksestä. The Greatest Showman -elokuvan soundtrack sai Grammy-ehdokkuuden parhaana kokoelmasoundtrackina elokuvaan ja saavutti platinaa yli kymmenessä maassa, esimerkiksi tuplaplatinaa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Taiwanilla, triplaplatinaa Irlannissa ja Singaporessa sekä nelinkertaista platinaa Yhdistyneissä kuningaskunnissa ja Etelä-Koreassa.

Pasek&Paul debytoivat Broadwaylla vuonna 2012 Tony-ehdokkuuden saaneella musikaalillaan A Christmas Story, joka oli versio jouluelokuvaklassikosta, ja josta muokattiin vuonna 2017 live-ohjelma FOX-kanavalle. Ohjelmaa varten tehty In the Market for a Miracle –laulu nimettiin vuonna 2018 Emmy-ehdokkaaksi alkuperäismusiikki ja -sanat -kategoriassa.

Vuonna 2013 Pasek & Paul tekivät useita kappaleita NBC:n Smash-sarjaan. Heidän off-Broadwaylla esitetty Dogfight-musikaalinsa sai paljon kiitosta ja voitti Off-Broadwayn arvostetuimman palkinnon, Lucille Lortel -palkinnon, parhaana uutena musikaalina. Kaksikon aikaisempia teatteritöitä ovat James and the Giant Peach -lastenmusikaali sekä suosittu musiikkinäytelmä Edges. Pasek ja Paul nimettiin Daytime Emmy -ehdokkaiksi Outstanding Special Class – Short Format Daytime Program -kategoriassa heidän laulustaan Unlimited, joka oli mukana Old Spicen Youtube-kampanjassa. Vuonna 2017 he sävelsivät laulun The Flash -sarjan musikaalijaksoon ja tekivät myös Get Back Up Again -laulun Dreamworksin Trolls-animaatioelokuvaan. Muiden ansioidensa lisäksi heistä tuli vuonna 2007 nuorimmat tunnetun, lupaaville musikaalisäveltäjille jaettavan, Jonathan Larson -palkinnon voittajat.

Molemmat ovat valmistuneet Michiganin yliopiston musiikkiteatteriopinnoista ja toimivat parhaillaan Dramatics Guild Foundationin hallituksessa.

Toteutus

Lue lisää

Tuottaja
Ilkka Kokkonen

Musiikkijärjestäjä
Mongo Aaltonen

Ohjaajan assistentti, intiimikohtausten ohjaus
Kirsi Karlenius

Lavastajan assistentit
Tua Holappa ja Hanna Erämaja (Taideyliopisto)

Valosuunnittelijan assistentti
Iia Walavaara (Taideyliopisto)

Lauluvalmentajat
Tim Richards ja Emilia Nyman

Järjestäjät
Sasu Tuominen, Erkka Muhonen

Vastaavat näyttämömestarit
Kari Tuovila ja Timo Härkönen

Näyttämömestarit
Pia Malinen, Tuomas Ånäs

Kuiskaaja
Anu Tamminen

Vastaava tarpeistonhoitaja
Laura Tulimaa

Tarpeistonhoitaja
Lotta Heikkinen

Pukijat
Meira Erviälä, Reea Järvi, Riku Tiedemann

Vastaavat valomestarit
Toni Haaranen, Patrik Åhlgren

Valomestarit
Markku Ahonen, Aku Lahti

Apulaisvalomestarit
Malviina Hakli, Tiina Röyskö

Valoteknikot
Markku Grönmark, Peter Tideman, Lars Weurlander

Äänimestarit
Samuli Peltonen, Janne Brelih

Apulaisäänimestarit
Jaakko Mäkinen, Juri Jänis

Näyttämöoperaattorit
Jari Ahokas, Kari Apiala,
Otto-Kari Apiala, Jani Koskinen

Näyttämötyöntekijät
Otto Jousimaa, Karri Karjalainen, Liisa Kotola,
Jani Kurvinen, Niko Lindén, Alex Livingstone,
Ville Ljungberg, Miika Malinen, Pyry Mantere,
Juhana Mroue, Kalle Mäki, Mika Rautiainen,
Atte Sarkima, Tarmo Tikkinen, Olli Vainikka,
Sami Vatto, Jari Voutilainen

Lavastuksen toteutus
Antti Ruti, Elina Kelkka, Jaakko Kurki,
Jan Fäldt, Jenni Nissinen, Marko Malinen,
Sanna Ala-Ojala, Viljami Väre, Tiia-Sisko Rasilainen,
Satu Hämäläinen, Sanni Kilpeläinen, Riikka Mäntynen,
Urho Elovaara, Benjamin Iles, Saga Miesmaa

Puvustuksen valmistus
Riikka Canth, Anni Laanti, Kati Lätti,
Susanna Moilanen, Mari Solja, Kristiina Vilpponen,
Suranjitha Agampodi, Maria Kovala-Hakkarainen,
Zanna Lukin, Kirsi Unkuri

Modisti
Tutta Laurén

Tarpeiston suunnittelu
Mira Rokkanen

Tarpeiston valmistus
Mia Heimlander, Mira Rokkanen, Jenny Villikka

Naamioinnin toteutus
Emma Loponen, Jaana Nykänen,
Ronja Nylund, Hanna Piispanen

Näyttämöosaston päällikkö
Olli Koskelo

Lavastamon päällikkö
Tuomas Antikainen

Lavastamon apulaispäällikkö
Sampsa Laiho

Puvuston päälliköt
Tiina Sivonen ja Nina Virkki

Naamioinnin päällikkö
Henri Karjalainen

Valo-osaston esihenkilö
Marko Oksman

Päänäyttämöoperaattori
Juuso Murtoniemi

Tekniset suunnittelijat
Keijo Viitala ja Samiantti Lampela

Kiitokset
Jaakko Peltomäki/Capital AV

Käsiohjelman toimitus
Hanna Kalsto

Käsiohjelman valokuvat
Otto-Ville Väätäinen

Käsiohjelman graafinen suunnittelu
Oona Kavasto ja Kim Sinisalo

HKT sosiaalisessa mediassa