Konsepti
ANNA MARIA HÄKKINEN
& ERNO AALTONEN
Koreografi
ANNA MARIA HÄKKINEN
Lavastus, valo- ja äänisuunnittelu
ERNO AALTONEN
Dramaturgi
EMIL SANTTU UUTTU
Teoskuva
KAARLO STAUFFER
Tanssin ennakkotyö
TARU AHO
Naamioinnin konsultointi
RONJA NYLUND
Pukukoordinaattori
PAULA OJALA
& työryhmä
Kuraattori
RIIKKA THITZ
Ensi-ilta 21.4.2026
Helsingin Kaupunginteatterin
studio Pasilassa
Nykyesityksen näyttämöä tukee
Koneen Säätiö
KOREOGRAFILTA
Ajattelen, että työskentelytapani on eräänlainen vaikutelmien ja viitteiden kollaasi.
Harjoitusviikkojen aikana olemme mm. pyrkineet tarkentamaan teokselle ominaista pientä tanssia. Steve Paxton kehitti small dance -harjoitusta 1970-luvulla Oberlin Collegessa, Ohiossa. Paxton ajatteli, että pieni tanssi tapahtuu, kun vain seisomme paikallamme. Silloin lihastyömme tuottaa mikroliikkeitä, pieniä huojahduksia, jotka kannattelevat olemustamme maan painovoimaa vasten. Paxton ajatteli, että keho ei ole milloinkaan täysin paikallaan, vaan jatkuvassa tasapainon korjauksessa. Ja hän ajatteli, että tämä lähes näkymätön liike on jo tanssia.
Toin näyttämölle ruskeaa pakkauspaperia, sillä olin vaikuttunut Anna Halprinin Parades and Changes (1965–67) teoksesta, johon olen tutustunut tallennekatkelmien, kirjallisten lähteiden ja valokuvien avulla. Kirjassa Moving Towards Life (1995) Halprin jakaa yhden teokseen kirjoittamistaan scoreista. Sen nimi on Paper dance:
”Make ten single sounds on the paper. Crumble the paper for sixty counts, then tear continuously, listening to your sounds. When you have had enough, collect as large a bundle of paper as you can, and exit.”
Muistan, että toisen tuotantokauden kolmannessa jaksossa The Jacket (1991) Jerry Seinfeld ostaa kalliin nahkatakin.
En ajattele, että viitteitä olisi välttämättä mahdollista huomata tai välttämätöntä tunnistaa näyttämöltä. Tässä teoksessa upotan ne vaalean violettiin ylileveään huoneeseen.
Anna Maria Häkkinen, Somatic Sitcomin koreografi
Nykyesityksen näyttämön kuraattorilta
Solvej Ballen Tilavuuden laskemisesta -kirjasarjan alussa päähenkilö huomaa heräävänsä yhä uudelleen samaan päivään, samalla kun muu maailma jatkaa totuttua kulkuaan. Romaaneissa kuvataan, miten hän sopeutuu vaihtoehtoiseen aikaan tunnustelemalla ensin oman ruumiinsa suhdetta vaatteisiin, tiloihin ja esineisiin ja laajentamalla sitten huomiotaan muihin, eri rytmissä eläviin ihmisiin.
Somatic Sitcom hahmottaa maailmansa samoin, ruumiillisuuden kautta. Liike, toistot ja tottumukset rakentavat paikan, jota sen hahmot asuttavat.
Esitys sijoittuu 1990-luvun alkuun, aikaan, joka oli eri tavoin kosketukseen perustuva kuin nykyhetki. Joukkoliikenteen aikataulut luettiin kirjasesta, C-kasetit asetettiin soittimeen ja muistiinpanot kirjoitettiin kynällä, ja tekstiilit olivat tiheitä ja kestäviä. Kokemus päivälehdestä hahmottui paperin karheudesta, painojäljen laadusta, musteen tuoksusta ja tekstin sisällöstä.
Esityksen suhde menneeseen ei kuitenkaan ole haikailevan nostalginen. Valittu aikakausi avaa pikemminkin mahdollisuuksia tarkastella nykyhetkeä kokemuksellisesta näkökulmasta, suunnaten katsojan huomion arkisten tapahtumien leikkisiin yksityiskohtiin.
Seinfeld-tilannekomediassa merkitykset rakentuvat perinteisen juonenkuljetuksen sijaan eleistä, sanoista ja esiintyjien välisistä suhteista – elementeistä, jotka olivat läsnä myös viime vuosisadan lopun muuttuvassa tanssitaiteessa. Teos kuhiseekin viitteitä televisiosarjojen lisäksi muun muassa Pina Bauschin, Anne Teresa De Keersmaekerin ja Jérôme Belin koreografioihin sekä Erwin Wurmin ja Lucian Freudin kuvataiteeseen.
Somatic Sitcomissa somaattinen, valuva liikemateriaali, tilannekomedian toisteinen elekieli ja kohotettu, koreografioitu tanssi aaltoilevat toisiinsa. Omakohtaisesta, ruumiin sisäisestä liikkeestä lähtevä esiintyjäntyö ei pyri korostamaan yksilökeskeisyyttä, vaan luomaan ymmärrystä jaetusta tilasta, jossa sekä omaa että yhteiskunnallista liikettä voidaan suunnata toisin.
Kulttuurintutkija Sara Ahmed kirjoittaa, miten myös tunteet muotoutuvat ruumiiden välisissä kohtaamisissa. Äänen, liikkeen ja kosketuksen väreily liikkuu elollisten ja materiaalien suhteissa, ja niiden risteävistä rytmeistä piirtyy kokemamme maailman ihmeellisyys.
Riikka Thitz, Nykyesityksen näyttämön kuraattori
Esityksen musiikki
Redd Kross:
Where Am I Today
Little Annie:
Watch The World Go Bye
Beethoven:
Symphony no 5 in c Minor,
London Philharmonic Orchestra
Nirvana:
In Bloom
Sade:
Sweetest Taboo
Daniel Johnston:
Some Things Last A Long Time
Voice Of Authority:
Stopping And Starting
Duran Duran:
Ordinary World
Underworld:
Born Slippy (Nuxx)
Arthur Russell:
This Is How We Walk In the Moon
My Bloody Valentine:
Come In Alone
Esityksessä on useita ääniefektejä freesound.orgin luvalla, mukaan lukien:
005-NYC outdoor basketball court, ambience .wav by Trashcan_Studios — https://freesound.org/s/616906/ — License: Attribution 4.0.
Doorbell 1 by ultradust — https://freesound.org/s/168029/ — License: Attribution 4.0.
Baltic sea Tallinn 21.01 2.wav by zavoronok — https://freesound.org/s/670691/ — License: Creative Commons 0.
Toteutus
Näyttämöpäällikkö
TIMO HÄRKÖNEN
Näyttämömestarit
MATTI HEIKKILÄ, ARTO JORMAKKA
Järjestäjä, tarpeistonhoitaja
SATU NOROLUOTO-FÄLDT
Pukija
PAULA OJALA
Valomestari
TEPPO SAARINEN
Äänimestari
SAMI LUST
Apulaisäänimestari
MIIKA STORM
Tuottaja
AKU KORHONEN
Musiikkijärjestäjä
MONGO AALTONEN
Tekninen suunnittelija
JUHO HAIKKA
Lavastuksen toteutus
KAARINA SOINI,
TOMI KUUSINIEMI,
TEEMU VÄÄTÄINEN
Vastaava tarpeistonsuunnittelija
MIRA ROKKANEN
Tarpeiston toteutus
LOTTA HEIKKINEN,
SINI JUNNOLA
Tuotantopäällikkö
ILKKA KOKKONEN
Ensemblepäällikkö
HEIKKI SANKARI
Näyttämöosaston päällikkö
OLLI KOSKELO
Lavastamon päällikkö
TUOMAS ANTIKAINEN
Lavastamon apulaispäällikkö
SAMPSA LAIHO
Puvuston päälliköt
TIINA SIVONEN & NINA VIRKKI
Naamioinnin päällikkö
HENRI KARJALAINEN
Valo- ja ääniosaston päällikkö
MARKO OKSMAN
Käsiohjelman toimitus
HANNA KALSTO
Käsiohjelman graafinen suunnittelu
KIM SINISALO
Esityskuvat
KATRI NAUKKARINEN
Kiitokset
TARU AHO
NIINA HOSIASLUOMA
ANNA MUSTONEN
MASI TIITTA
RENDEZVOUS
PIA LINDY JA MAMMU RANKANEN
ARTS MANAGEMENT HELSINKI
MARI SOLJA
TAPANI PENTTILÄ
MERON LAINE
EILA HÄKKINEN
TUULA AALTONEN

TULE OSAKSI TARINAAMME!
Helsingin Kaupunginteatterin ilmainen kanta-asiakasohjelma Teatteriin-klubi tarjoaa jäsenille enemmän elämyksiä teatterin parissa.
Kiinnostaako mitä teatterin kulisseissa tapahtuu? Lähde klubilaisten kulissikierrokselle tai tule mukaan taiteilijatapaamisiin.
Tarjolla lisäksi edullisia klubilippuja ensi-iltateoksiin kaksi kertaa vuodessa, sekä monia muita rahanarvoisia etuja ympäri vuoden.
Lämpimästi tervetuloa!
VIHREÄ KIRJA

MATKALLA KOHTI
KESTÄVÄÄ TEATTERIA
Helsingin Kaupunginteatteri haluaa olla suunnannäyttäjä elämysten vastuullisessa luomisessa ja ratkaisemassa ilmasto- ja ympäristökriisiä yhdessä muun teatteri- ja kulttuurikentän kanssa. Teemme töitä päästöjemme konkreettiseksi vähentämiseksi ja seuraamme hiilijalanjälkeämme vuosittain.
Olemme sitoutuneet Teatterin vihreään kirjaan, joka on kestävämmän teatteritoiminnan ohjeistukseksi Isossa-Britanniassa laadittu malli. Tavoittelemme kaikissa 2025 alkavissa uusissa tuotannoissamme Teatterin vihreän kirjan perustasoa, jossa materiaaleista vähintään 50% on uudelleen käytettyä ja esityksen jälkeen vähintään 65% materiaaleista käytetään uudelleen tai kierrätetään.
Prosessi kohti kestävää teatteria aloitettiin syksyllä 2022 suomentamalla Theatre Green Book -malli Helsingin Kaupunginteatterin, Suomen kansallisoopperan ja -baletin ja Suomen teatterit ry:n (STEFI) yhteistyönä. Vuonna 2024 Teatterin Vihreää Kirjaa lähdettiin viemään osaksi arkea, aluksi muutamien kokeilutuotantojen avulla ja vuodesta 2025 sen käyttö laajenee kaikkiin alkaviin uusiin tuotantoihin. Vihreä kirja on jaettu kolmeen osa-alueeseen: teatterituotantoihin, rakennuksiin sekä teatterin muihin toimintoihin.
Vuoden 2023–2024 aikana Helsingin Kaupunginteatterissa siirryttiin energiatehokkaampaan led-valaistukseen ja rakennuksen katolle on asennettu omat aurinkopaneelit. Lavastamon ja puvuston materiaalien kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä on tehostettu sekä integroitu selkeämmin luontevaksi osaksi luovaa suunnittelua. Vihreä kirja -malli liitetään asteittain saumattomaksi osaksi tuotantoprosessia suunnittelun alusta lähtien kaikille osa-alueille.
Lue lisää matkastamme kohti kestävää teatteria:
ANNA PALAUTETTA
Mitä pidit esityksestä ja vierailustasi?