Käsiohjelma

(The Cottage,2023)

 

Kirjailija
SANDY RUSTIN

Suomennos
REITA LOUNATVUORI

Ohjaus
SARI SIIKANDER

Lavastus
PETER AHLQVIST 

Pukusuunnittelu
ELINA KOLEHMAINEN

Äänisuunnittelu
EERO NIEMI

Valosuunnittelu
PETTERI HEISKANEN 

Naamioinnin suunnittelu
JUTTA KAINULAINEN

Dramaturgi
ARI-PEKKA LAHTI

 

Ensi-ilta 3.9.2025
Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä
Kesto 2 tuntia 20 min, sisältää väliajan

Esitysoikeudet
Nordic Drama Corner Oy

Rooleissa

SYLVIA,
suloinen, spontaani romantikko
PIHLA PENTTINEN (vier.)

BEAU,
Britannian kenties parhaannäköinen mies
SAULI SUONPÄÄ

MARJORIE,
kahdeksannella kuulla raskaana,
kipakanpuoleinen järkinainen
EMILIA SINISALO (vier.)

CLARKE,
arvokas herrasmies,
jolla on rakastajan sielu
HEIKKI RANTA (vier.)

DIERDRE,
tyrmäävän kaunis,
ajoittain viisas tomppeli
ELLA LYMI (vier.)

RICHARD,
murhanhimoinen,
mutta herkkä sielu
MIKKO VIRTANEN (vier.)

Kirjailija Sandy Rustin

Sandy Rustin on palkittu näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Hän on kirjoittanut kulttimainetta nauttivan elokuvan Clue teatterisovituksen, joka saanut yli 4 000 tuotantoa ympäri maailmaa (Clue/Cluedo) ja se kiertää tällä hetkellä Yhdysvalloissa. Hänen feminististä komediaansa Sutinaa ja säätöä (The Cottage) esitettiin hiljattain menestyksekkäästi Broadwaylla ja Entertainment Weekly nimesi sen yhdeksi vuoden parhaista näytelmistä.

Musikaali Dear World, johon Rustin teki konserttisovituksen NY City Centerin Encores! -tilaisuuteen, palkittiin New York Timesin kriitikon valinnalla ja hänen sovittamansa musikaali Mystic Pizza, joka perustuu samannimiseen elokuvaan, sai ensi-iltansa 2025 ja aloittaa ensi näytäntökaudella valtakunnallisen kiertueen.

Hänen lukuisia muita töitään ovat muun muassa musiikkinäytelmä Houston, joka sai New American Musical Award -palkinnon ja jota sovitetaan parhaillaan Grammy-voittaja Edie Brickellin & The Heavy Make Up Bandin kanssa New Yorkin tuotantoa varten nimellä Now Never Knows Tomorrow sekä Denverissä vuonna 2025 ensi-iltansa saanut näytelmä The Suffragette’s Murder, joka voitti Edgerton Foundationin New Play Awardin ja oli Henry Award -ehdokas.

Chicagon Marriott Lincolnshire Theatressa sai ensi-iltansa vuonna 2025 Rustinin sovittama musikaali Always Something There, joka perustuu John Hughesin elokuvaan.

Muita töitä ovat muun muassa Loch Ness (tuleva maailman ensi-ilta 2026), Jolly Holiday, joka juhlistaa Disneyn Broadway-hittejä (Paper Mill Playhouse), I Married an Angel (NY City Center Encores!), American Girl Live (kansallinen kiertue), Rated P … For Parenthood (Off Broadway, West Side Theatre), Elijah, Struck ja ynnä muita.

Sandy matkustaa ympäri maailmaa opettajana ja puhujana (myös Zoomin kautta) ja pitää mestarikurssia ”Komedian kirjoittaminen näyttämölle”.  Northwestern Universitystä valmistunut Sandy kuuluu Florida Studio Theatre:n Näytelmäkirjailijakollektiiviin ja on Midtown Direct Repin perustaja ja taiteellinen johtaja sekä ASCAP:n, SAG:n, AEA:n ja Dramatists Guildin jäsen ja hänen edustajinaan toimivat UTA ja Kaplan/Perrone.

Sandy perheineen on perustanut Jerry Kraut Memorial Fundin. Hän toimii myös NYU:n Camp Kesem -osastolla, NJ:n voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa Project Write Now sekä uudessa musiikkia kehittävässä järjestössä, The Bridge. Hän asuu Maplewoodissa, NJ:ssa miehensä ja kahden poikansa kanssa.

 

Valokuva: Matthew Murphy

Hulluus nimeltä rakkaus

Rakkaus on ihmiselämän suurin paradoksi. Se on lupaus yhteydestä – ja samalla riski menettää itsensä. Se herättää meissä jotakin alkukantaista: toivon, pelon, mustasukkaisuuden, kaipuun tulla valituksi. Rakkaus voi kirkastaa meidät, mutta se voi myös sokaista.

Sutinaa ja säätöä on farssikomedia, kyllä – se on täynnä väärinkäsityksiä, paljastuksia ja kohellusta. Tässä näytelmässä rakkaus ei ole jalostunutta ja hallittua. Se on impulssi, erehdys, liike toista kohti- kömpelö ja hallitsematon.  Mutta pinnan alla näytelmä käy hiljaista keskustelua jostakin vakavammasta: siitä, kuinka me etsimme rakkautta emme vain tullaksemme rakastetuiksi, vaan tullaksemme nähdyiksi – omilla ehdoillamme.

Simone de Beauvoir kirjoitti, ettei nainen saa määrittyä ainoastaan toisen kautta – ei miehen, ei rakastajan, ei odotusten. Tässä näytelmässä näemme naisia, jotka kamppailevat juuri sen kanssa: milloin rakkaus on vapaus, ja milloin se on rooli, johon meidät opetetaan astumaan. Missä kulkee rajanveto kaipuun ja itsensä kadottamisen välillä?

Kaikki näytelmän henkilöt ajelehtivat rakkaudessa. He puhuvat totta ja valehtelevat yhtä aikaa – niin kuin usein rakastunut ihminen tekee. He ovat huvittavia, joskus tragikoomisia, mutta ennen kaikkea he ovat inhimillisiä. He haluavat rakkautta, mutta eivät oikein tiedä, mitä se heiltä vaatii.

Ohjatessani tätä näytelmää olen pohtinut, miksi me toistuvasti asetamme itsemme alttiiksi tälle järjettömyydelle, tälle tunteelle, joka saa meidät unohtamaan kaiken muun. Ehkä juuri siksi, että rakkaus ei ole looginen. Se ei ole hallittavissa. Se ei noudata sääntöjä – ja silti se on se, mikä liikuttaa meitä syvimmin.

Ehkä rakkaus on hulluutta. Mutta ehkä juuri siinä piilee sen viisaus.

Sari Siikander, ohjaaja

 

Lavastuksesta

Tervetuloa hurmaavaan huvilaan brittiläiselle maaseudulle, täydelliseen retriittiin luonnon keskelle.

On ollut ilo suunnitella talon ulkomuotoa ja kaikkia sen yksityiskohtia. Näytelmä tapahtuu epookissa 1930-luvulla mutta olen yhdistellyt vapaasti huvilan irtaimistoa niin että tietty esitykselle olennainen ilottelu ja hullunkurisuus on näkyvissä myös lavastuksessa.

Huvila on täynnä yksityiskohtia, joita suvun matriarkka on mielipaikkaansa tuonut. Kaikki detaljit henkivät sitä mihin tarkoitukseen huvila on oikeasti rakennettu.

Peter Ahlqvist, lavastaja

Pukusuunnittelusta

Tarinassa sulkeudutaan huvilaan, jossa ” ylemmän kerroksen” ihmisten lempi leiskuu vapaana – ilman korsettia. Kirjoittaja on sijoittanut komedian tapahtumat vuoteen 1924. Tämän selkeän aikamäärityksen takia puvustuksen perusteena on 1920- luvun pukumuoti. Silloin naiset saivat vapautua vartaloa muovaavien tiukkojen korsettien puristuksesta, vyötärön linja laskeutui lantiolle ja helmat nousivat polviin. Suuri muutos edellisiin vuosikymmeniin – ja vuosisatoihin verrattuna. Ajankohdan valinta heijastaa näytelmän asetelmaa ja juonta, jossa naiset ovat toimijoita.

Lue lisää

Asuissa olen epookin antamissa raameissa päätynyt korostamaan roolihahmojen persoonia ottaen huomioon tilanteen ja yhteiskuntaluokan. Yritin löytää linjan, joka tukee näytelmän komediallisuutta, mutta eivät jäisi ohuiksi karikatyyreiksi. Halusin niistä todentuntuisia ja tutkin muotikuvaston lisäksi vanhoja valokuvia ja potretteja perustaksi.

Sylvie on alkutilanteessa valmistautunut viettelemään rakastajansa ja on pukeutunut uskaliaaseen satiiniseen aamuasusettiin. Toive ei kuitenkaan toteudu ja hän jää ”viettelyasuunsa” kohtaamaan huvilaan tulevat kutsumattomat vieraat ja selvittelemään ihmissuhteitaan. Näin korostuu ristiriita englantilaisen ylimystön käyttäytymisen ja nolojenkin tilanteiden välillä.

Marjorie on lujatahtoinen paronitar, joka on viimeisimmillään raskaana. Halusin korostaa hänen valtavaa vatsaansa, jossa voi olla jopa kolmoset ja toisaalta pitää linjat virtaviivaisina, jotta hahmo olisi tarpeeksi voimakas vastavoima Sylvielle.

Kolmantena naispyöränä paikalle tupsahtaa nuori, eri yhteiskuntaluokkaa edustava nainen. Hänen asunsa lähtökohdaksi tuli naiivi, korostetun viaton hahmo. Hänen muut juonen käänteissä paljastuvat puolensa saivat jäädä yllätyksiksi.

Veljekset Beau ja Clarke ovat tahoillaan naimisissa Marjorien ja Sylvien kanssa. He ovat kovin erilaisia veljiksi ja puvustuksella yritin tehdä eroja hahmoihin, vaikka he edustavat samaa yhteiskuntaluokkaa.

Beau on muodikkaampi ja häntä pidetään jopa englannin komeimpana miehenä. Hän tulee yllätetyksi puolipukeissa, suurta muotia oleva itämaistyylinen aamutakki päällään. Hänen asuunsa sai näin lisättyä usein piiloon jääviä epookin yksityiskohtia, kuten esimerkiksi sukkanauhat.

Veljensä Clark on pidättyväinen kirjanpitäjä ja pukeutuu kaikkien sääntöjen mukaan varustautuneena englannin oikuttelevaan kesäsäähän. Hän on harmaa hiiri, jonka ulkonäkö taitaa pettää.

Yllätysvieras Richardin asuvalintojen perustelut saavat jäädä yllätykseksi.

 

Elina Kolehmainen, pukusuunnittelija

Kuvagalleria

Selaa kuvia

Toteutus

Vastaava näyttämömestari ja järjestäjä
MATTI HIRVONEN 

Näyttämömestari
MIKA RAUTIAINEN 

Kuiskaaja
TUIJA MUHONEN

Järjestäjä-tarpeistonhoitaja
SUSAN OLSSON

Pukijat
ELINA REIMAN,
SOFIA KAARIVAARA

Vastaava valomestari
PAAVO KYKKÄNEN

Lue lisää

Tuottaja
CAROLINE HEIKNERT 

Läheisyyskoreografi
KIRSI KARLENIUS

Tekniset suunnittelijat
SAMIANTTI LAMPELA, JUHO HAIKKA

Lavastuksen toteutus
JAN FÄLDT, JENNI NISSINEN,
TANJA SORMUNEN, THOMAS BÄCKMANN

Puvustuksen toteutus
SURA AGAMPODI, EEVA VARMOLA,
MARIA KOVALA-HAKKARAINEN

Modisti
TUTTA LAURÉN

Naamioinnin toteutus
JUTTA KAINULAINEN, ANU LAAKSONEN,
VENLA PÖYHÖNEN

Vastaava tarpeistonsuunnittelija
MIRA ROKKANEN 

Tarpeiston toteutus
SINI JUNNOLA, SINI MEHTONEN,
MIRA ROKKANEN, JENNY VILLIKKA

Tuotantopäällikkö
ILKKA KOKKONEN

Ensemblepäällikkö
HEIKKI SANKARI

Näyttämöosaston päällikkö
OLLI KOSKELO 

Lavastamon päällikkö
TUOMAS ANTIKAINEN

Lavastamon apulaispäällikkö
SAMPSA LAIHO

Puvuston päälliköt
TIINA SIVONEN, NINA VIRKKI 

Naamioinnin päällikkö
HENRI KARJALAINEN 

Valo- ja ääniosaston päällikkö
MARKO OKSMAN 

Käsiohjelman toimitus
HANNA KALSTO

Käsiohjelman graafinen suunnittelu
KIM SINISALO

Ennakkokuvat
JANNE MIKKILÄ 

Esityskuvat
OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

Vihreä kirja

Vihreä kirja

MATKALLA KOHTI
KESTÄVÄÄ TEATTERIA

Helsingin Kaupunginteatteri haluaa olla suunnannäyttäjä elämysten vastuullisessa luomisessa ja ratkaisemassa ilmasto- ja ympäristökriisiä yhdessä muun teatteri- ja kulttuurikentän kanssa. Helsingin Kaupunginteatterin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti.

Lue lisää

Olemme sitoutuneet Teatterin vihreään kirjaan, joka on kestävämmän teatteritoiminnan ohjeistukseksi Isossa-Britanniassa laadittu malli. Tavoittelemme kaikissa 2025 alkavissa uusissa tuotannoissamme Teatterin vihreän kirjan perustasoa, jossa materiaaleista vähintään 50% on uudelleen käytettyä ja esityksen jälkeen vähintään 65% materiaaleista käytetään uudelleen tai kierrätetään.

Prosessi kohti kestävää teatteria aloitettiin syksyllä 2022 suomentamalla Theatre Green Book -malli Helsingin Kaupunginteatterin, Suomen kansallisoopperan ja -baletin ja Suomen teatterit ry:n (STEFI) yhteistyönä. Vuonna 2024 Teatterin Vihreää Kirjaa lähdettiin viemään osaksi arkea, aluksi muutamien kokeilutuotantojen avulla ja tänä vuonna sen käyttö laajenee kaikkiin alkaviin uusiin tuotantoihin. Vihreä kirja on jaettu kolmeen osa-alueeseen: teatterituotantoihin, rakennuksiin sekä teatterin muihin toimintoihin.

Vuoden 2023–2024 aikana Helsingin Kaupunginteatterissa on siirrytty energiatehokkaampaan led-valaistukseen ja rakennuksen katolle on asennettu omat aurinkopaneelit. Lavastamon ja puvuston materiaalien kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä on tehostettu sekä integroitu selkeämmin luontevaksi osaksi luovaa suunnittelua. Vihreä kirja -malli liitetään asteittain saumattomaksi osaksi tuotantoprosessia suunnittelun alusta lähtien kaikille osa-alueille.

Lue lisää matkastamme kohti kestävää teatteria:

https://hkt.fi/vastuullisuus/teatterin-vihrea-kirja/

HKT sosiaalisessa mediassa