Uusi Eden
Maailmanlopun musikaali
Käsikirjoitus, ohjaus ja laulujen sanat
JUHO MANTERE
Musiikin sävellys ja sovitus, laulujen sanat
HENRI LYYSAARI
Lavastus ja valosuunnittelu
WILLIAM ILES
Pukusuunnittelu
RIINA LEEA NIEMINEN
Äänisuunnittelu
JAAKKO VIRMAVIRTA
Naamioinnin suunnittelu
AINO HYTTINEN
Koreografia
JOHANNA ELOVAARA ja työryhmä
Vastuudramaturgi
ARI-PEKKA LAHTI
Julius Caesar -sitaatit
LAURI SIPARIN suomennoksesta
Pericles -sitaatit
ANNA-MAIJA VIITASEN suomennoksesta
Ensi-ilta 5.2.2025 studio Pasila
Kesto avoin, sisältää väliajan
Esitysoikeudet
Agency North
Esityksen kirjoittamista ja säveltämistä
ovat tukeneet
Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto
sekä Taiteen edistämiskeskus
Rooleissa
Petteri
MIIKO TOIVIAINEN
Sonja
ANNA-SOFIA TUOMINEN
Äiti
TIINA PELTONEN
Tuisku
NIKI RAUTÉN
Kylän vanhin
UNTO NUORA
Kokki
USHMA OLAVA
Puvustaja
LEENAMARI UNHO
Roudari
MIKKO VIHMA
Orkesteri
Kapellimestari ja kosketinsoittimet
HENRI LYYSAARI
Kitara
OSSI MARISTO /
ATTE AHO
Basso
MARIA LAMMINEN /
SAIJA HOSTIKKA
Rummut
JUHANA KIISKI
Ohjaajan terveiset
Monesti tuntuu, että elämä on hallitsematonta sotkua. Perhe-elämän kiemurat, yhteiskunnan kärjistyvä ilmapiiri, hallitsematon ilmastokriisi ja maailmanpolitiikan hulluus sotkeutuvat päässäni sopaksi, josta ei ota pirukaan selvää. Kaoottista arkea on ihanaa paeta musikaalimaailmaan, jossa kaikki saa olla kirkasta, kaunista ja selkeää.
Olen halunnut kirjoittaa teoksen, joka on rehdisti silkkaa Disney-musikaalia, mutta samalla käsittelee minua riivaavia kysymyksiä. Vaatiiko toimiva yhteisö aina jäsentensä samanmielisyyttä – ja sitä kautta yhteistä vihollista? Mitä tapahtuu, kun ihmisen halu tulla rakastetuksi ja halu toimia oikeudenmukaisesti joutuvat törmäyskurssille?
Post-apokalyptisen fiktion perinteisiin kuuluu puutteen ja kärsimyksen vieminen jopa koomisiin mittasuhteisiin. Tällaisen lohduttoman maailman törmäyttäminen musikaaleille tyypilliseen keveyteen, iloon ja ihanuuteen tuntuu hedelmälliseltä. Näin se kommentoi aikaamme myös muodon tasolla – viulut soikoon Titanicin kannella viimeiseen asti.
Esitys on yhdessä hetkessä vilpitön ja seuraavassa läpeensä ironinen, samaan aikaan sekä naiivi että kyyninen. Komedia, patetia, farssi ja tragedia ovat likimain kiinni toisissaan. Vastakohdat vuorottelevat. Tällaista taidekäsitystä sanotaan tiedostavaksi naivismiksi tai hienommin metamodernismiksi. Toivon, että lopputuloksena on raikasta teatteria, joka viihdyttää ja kiihdyttää.
Esityksen tekoprosessi on ollut poikkeuksellisen hauska ja hedelmällinen. Olen siitä älyttömän kiitollinen koko meidän upealle työryhmälle. On ihanaa, että saamme vihdoin jakaa pitkän työmme tuloksen kanssasi, rakas katsoja.
Tervetuloa Uuteen Edeniin!
Lämpimin terveisin,
Juho Mantere
Käsikirjoittaja ja ohjaaja
Musiikista
Uuden Edenin maailma on säveltäjälle herkullinen haaste. Se on täynnä komediaa ja tragediaa, joita kuitenkin tulisi kuljettaa luontevasti käsi kädessä. Edenin henkilöhahmojen tavoitteet ovat usein kirkkaita, vaikka ne vaihtuisivat lennosta, mutta musiikin ja laulun voimalla tekstiin voi tuoda monikerroksellisuutta.
Partituuri vilisee musiikillisia johtoaiheita: hahmoihin ja asioihin liittyy melodisia kulkuja, jotka ilmenevät eri asiayhteyksissä. Näin katsoja voi nähdä esimerkiksi hahmojen alitajuntaan tai heidän välisiin suhteisiinsa tavalla, jota näytelmän hahmot eivät vielä itsekään ymmärrä tai tiedä.
Toivon, että katsojaa sävellystyö naurattaa, itkettää ja sykähdyttää, välillä kaikkea tätä samaan aikaan!
Henri Lyysaari, säveltäjä
Lavastuksesta
Teatterissa on kierrätetty materiaaleja iät ajat mutta Vihreän kirjan tarkemmin määritelty tavoite asetti Uuden Edenin lavastussuunnittelulle mielenkiintoisen haasteen.
Koska tarinamme sijoittuu teatteriin, tietyt ratkaisut syntyivät luonnostaan: Eden on kiedottu vanhaan suuren näyttämön esirippuun, korokkeet ovat studio Elsan vanhoja katsomorakenteita ja kaikki kalusteet sekä verhoilut löytyivät teatterin mittavista varastoista.
Osa elementeistä vaati kuitenkin enemmän innovointia, jossa kaupunginteatterin lavastamon taitava ja motivoitunut väki onneksi tuli apuun. Murtuneet laudat, romahtaneet betonit, ruostuneet raudoitukset ja kasvillisuus ovat kaikki valmistettu kierrätetystä ja ekologisista materiaaleista. Ponnistus on vaatinut normaalia suuremman määrän käsityötä mutta lopputulos on vaivan arvoinen.
Uusi Eden huokuu teatterihistoriaa!
William Iles, lavastaja ja valosuunnittelija
Pukusuunnittelusta
Maailma on tuhoutunut ydinsodassa, mutta ihmisten luovuus ei. Uusia materiaaleja ei valmisteta, mutta olemassa olevista yhdistelemällä ja muokkaamalla luodaan Uudelle Edenille omanlainen estetiikka, joka pirskahtelee väreissä tuhon keskellä.
Puvustuksen valmistuksessa on hyödynnetty mm. pukuvarastoja ja leikkuujätettä ostettujen materiaalien lisäksi. Osa puvuista kantaa mukanaan teatterihistoriaa, kun vanhasta on muokkauksen kautta saatu uusia luomuksia.
Kaunottaren ja Hirviön lähes 20-vuotta vanha Haltiattaren viitta sopi Puvustajan liehukkeen pohjaksi ja omasta varastostani Oopperan kirpparilta hankittu renessanssitakki muovautui Sonjan Shakespeare -takiksi. Sama takki oli erinäköisenä jo Donkey Hot -musikaalissa samaisen näyttelijän Anna-Sofia Tuomisen päällä.
Tuhoutuneen ympäristön jäljet ovat jatkuvasti Uudessa Edenissä läsnä lavalla vahvan patinan muodossa.
Riina Leea Nieminen, pukusuunnittelija
Laulunumerot
Musiikin sävellys ja sovitus Henri Lyysaari
Laulujen sanat Juho Mantere & Henri Lyysaari
Ensimmäinen näytös
- Tämä on Uusi Eden
- Rakkautta, harmoniaa
- Haluan olla kuin Äiti
- Lautasellinen Edenin pataa
- Julius Caesar
- Jos johtajan saappaisiin astuu
- Minun vuoroni loistaa
- Pohjantähti
- 1. näytöksen finaali
Toinen näytös
- Kaikki muuttuu
- Pohjantähti (repriisi)
- Idolini kylmäksi pistin
- Kyllä kansa tietää
- Syyllinen
- Rakkautta, harmoniaa (repriisi)
- Asioiden molemmat puolet
- Amor iskee
- Finaali
Toteutus
Tuottaja, näyttämöpäällikkö
AKU KORHONEN
Musiikkijärjestäjä
MONGO AALTONEN
Ohjaajan assistentti
JOHANNA ELOVAARA
Valosuunnittelijan assistentti
JESSE KINNUNEN
Kuiskaaja
TUOVI RANTANEN
Näyttämömestarit
MATTI HEIKKILÄ, ARTO JORMAKKA
Järjestäjä-tarpeistonhoitaja
SATU NOROLUOTO-FÄLDT
Pukija
PAULA OJALA
Valomestari
TEPPO SAARINEN
Äänimestari
SAMI LUST
Apulaismestari
MIIKA STORM
Näyttämötaistelun konsultointi
VILLE SEIVO
Kiitokset:
ALEX LYYSAARI, PEKKA HUOTARI,
MALL OF TRIPLA
Näyttelijät, jotka ovat olleet workshoppaamassa teosta:
TUULI PAJU, PAAVO KÄÄRIÄINEN,
MARTTI MANNINEN ja KAI LÄHDESMÄKI
Lavastamon päällikkö
TUOMAS ANTIKAINEN
Lavastamon apulaispäällikkö
SAMPSA LAIHO
Puvuston päälliköt
TIINA SIVONEN, NINA VIRKKI
Naamioinnin päällikkö
HENRI KARJALAINEN
Valo- ja ääniosaston päällikkö
MARKO OKSMAN
Tekniset suunnittelijat
SAMIANTTI LAMPELA, JUHO HAIKKA
Vastaava tarpeistonsuunnittelija
MIRA ROKKANEN
Tuotantopäällikkö
ILKKA KOKKONEN
Ensemblepäällikkö
HEIKKI SANKARI
Lavastuksen toteutus
ANTTI RUTI, ELINA KELKKA,
JAN FÄLDT, RIIKKA MÄNTYNEN,
TANJA SORMUNEN
Puvustuksen valmistus
KRISTIINA VILPPONEN, MARI SOLJA,
KIRSI UNKURI, SANNA LUKIN
Tarpeiston suunnittelu
MIRA ROKKANEN
Tarpeiston toteutus
LOTTA HEIKKINEN, SINI MEHTONEN,
LIINU PALO, MIRA ROKKANEN,
JENNY VILLIKKA, ANTTI RUTI,
TOMI KUUSINIEMI
Naamioinnin toteutus
AINO HYTTINEN, RONJA NYLUND,
MILJA MENSONEN, MAIJA SILLANPÄÄ
Käsiohjelman toimitus
HANNA KALSTO
Käsiohjelman valokuvat
OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN
Henri Lyysaaren potretti
JANNA RÄSÄNEN
Juho Mantereen potretti
PATRIK PESONIUS
Käsiohjelman graafinen suunnittelu
KIM SINISALO
MATKALLA KOHTI KESTÄVÄÄ TEATTERIA
Helsingin Kaupunginteatteri haluaa olla suunnannäyttäjä elämysten vastuullisessa luomisessa ja ratkaisemassa ilmasto- ja ympäristökriisiä yhdessä muun teatteri- ja kulttuurikentän kanssa. Helsingin Kaupunginteatterin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti.
Olemme sitoutuneet Teatterin vihreään kirjaan, joka on kestävämmän teatteritoiminnan ohjeistukseksi Isossa-Britanniassa laadittu malli. Tavoittelemme kaikissa 2025 alkavissa uusissa tuotannoissamme Teatterin vihreän kirjan perustasoa, jossa materiaaleista vähintään 50% on uudelleen käytettyä ja esityksen jälkeen vähintään 65% materiaaleista käytetään uudelleen tai kierrätetään.
Prosessi kohti kestävää teatteria aloitettiin syksyllä 2022 suomentamalla Theatre Green Book -malli Helsingin Kaupunginteatterin, Suomen kansallisoopperan ja -baletin ja Suomen teatterit ry:n (STEFI) yhteistyönä. Vuonna 2024 Teatterin vihreää kirjaa lähdettiin viemään osaksi arkea, aluksi muutamien kokeilutuotantojen avulla ja tänä vuonna sen käyttö laajenee kaikkiin alkaviin uusiin tuotantoihin. Teatterin vihreä kirja on jaettu kolmeen osa-alueeseen: teatterituotantoihin, rakennuksiin sekä teatterin muihin toimintoihin.
Vuoden 2023–2024 aikana Helsingin Kaupunginteatterissa on siirrytty energiatehokkaampaan led-valaistukseen ja rakennuksen katolle on asennettu omat aurinkopaneelit. Lavastamon ja puvuston materiaalien kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä on tehostettu sekä integroitu selkeämmin luontevaksi osaksi luovaa suunnittelua. Teatterin vihreä kirja -malli liitetään asteittain saumattomaksi osaksi tuotantoprosessia suunnittelun alusta lähtien kaikille osa-alueille.
Lue lisää matkastamme kohti kestävää teatteria:
ANNA PALAUTETTA
Mitä pidit esityksestä ja vierailustasi?