Paratiisisaari

Pieni näyttämö
Premiär 16.11.2006
2 h
22 e

OBS! Inte längre i repertoaren!

I rollerna: Pekka Huotari, Sanna-June Hyde, Seppo Maijala, Sanna Majuri, Aino Seppo, Aarno Sulkanen

Regi: Milko Lehto

Scenografi: Mimmi Resman

Kostym: Maija Pekkanen

Ljusdesign: Risto Heikkerö

Ljuddesign: Antero Mansikka

Galleri

Hymyilevä mies, jolla on silmälasit ja beige lyhythihainen paita, seisoo hiekkarannalla, jonka taustalla on aaltoja kirkkaalla taivaalla.

Kolme ihmistä istuu ja seisoo koripöydän ympärillä juomien ja lehtien kanssa keskustellen. Kaksi miestä istuu värikkäillä tuoleilla, ja nainen seisoo heidän takanaan. Asetelma vaikuttaa rennolta ja sisätiloissa.

Tank topissa oleva nainen kohtaa keltaiseen paitaan pukeutuneen miehen, joka nojaa eteenpäin ja puhuu hänelle värikkäässä, sekavassa huoneessa, jossa on puuseinät ja erilaisia koristeita.

Kaksi miestä lavalla: toinen seisoo edessä, päällään kuviollinen kaapu ja hattu, ja elehtii intohimoisesti, kun taas toinen istuu takana kivellä, päällään silmälasit, kuviollinen paita, shortsit ja sandaalit, ja pitää kädessään jotakin.

Värikkääseen, perinteiseen asuun ja päähineeseen pukeutunut henkilö seisoo kädet kohotettuna toisen maastotakkiin pukeutuneen henkilön takana, joka näyttää vaikuttumattomalta tai epäilevältä. Taustalla on palmuja ja lehtiä.

Mustaan mekkoon pukeutunut nainen nauraa istuessaan tuolilla, hänen päänsä on lähellä miehen vyötäröä. Valkoiseen toppiin ja silmälaseihin pukeutunut mies seisoo pitelemässä rikkinäistä puutuolia. Kohtaus vaikuttaa koomiselta ja leikkisältä näyttämöllä.

Sotilasvaatteisiin ja kypärään pukeutunut henkilö pitelee lavalla kivääriä ja savuketta; hänen takanaan seisoo toinen henkilö rennoissa vaatteissa punaisen lavastuksen äärellä, jossa on jääkaappi, korituoli ja erilaisia rekvisiittaa.

Nainen istuu värikkäässä riippumatossa, jonka jalat on ripustettu miehen päälle, joka istuu hiekkamaalla kivien ja trooppisten kasvien keskellä. Palmut ja sininen tausta viittaavat rantaan tai saariympäristöön.

Mustapukuinen nainen seisoo yhdellä jalalla sinisellä sillalla, juomapullo korkealla ja hymyilee. Hänen takanaan aurinkolaseihin ja vaaleaan pukuun pukeutunut mies kävelee palmujen reunustamalla hiekkakentällä, pullo kädessään, siniseksi maalattua taivasta vasten.

Nainen nykäisee leikkisästi miehen solmiota, molemmat hymyilevät ja nauravat värikkäässä huoneessa, jossa on punaiset seinät, maalauksia ja vintage-radio seinällä.

Mies, jolla on silmälasit ja värikäs paita, seisoo paljain jaloin maalaamassa maalaustelineen ääressä trooppisessa huoneessa. Hänen yläpuolellaan istuu höyhenpäähineeseen pukeutunut henkilö tekokivillä, joita ympäröi vehreys.

Recensioner

Kotimaa, 2006/50

Recension

Olli Seppälä

GIRIGHET VS. ÄKTHETOm det fortfarande finns paradis kvar, kommer turister och företag att hitta dit. Girighet kolliderar med äkthet. Det är detta Juha Vakkuris intressanta pjäs Paratiisisaari, som spelas på den lilla scenen i Helsingfors stadsteater, handlar om.På en liten ö i Stilla havet går en finsk skådespelare och hans fru in i en relation som involverar representanter för ett amerikanskt oljebolag medan de väntar på att den lokala kungen ska gå med på att skriva under ett tillstånd för att söka efter svart guld. Det är varmt, spriten flödar och erotiken finns där.Tills det slutar hända. Amerikaner känner att deras betydelse blir kränkt och svarar med att ockupera en paradisö. Resten är som något direkt hämtat ur världspolitikens vardagsliv och nyhetsbilder.Vakkuris text innehåller skarp social och global kritik av världen. Detta är en viktig och sällsynt egenskap i en samtida pjäs. Den bländande iscensättningen och den mellanmänskliga twisten urholkar något budskapet i föreställningen.Av skådespelarna var Aino Seppo särskilt i god form vid premiären som Sonja, en sysslolös konstnärsfru blandad med alkohol och värme.

Läs mera

Helsingin Sanomat, 18.11.2006

Recension

Kirsikka Moring

OLJEFLÄCKAR PARADISEÖN

Läs mera

Kommentarer

Aino Seppo oli loistava näyttelijä! Esitys oli myös mukaansa tempaava ja hauska!

Milko Lehto on jälleen kerran loistava ohjaaja!

Erikoinen juoni, hieno toteutus,lavastus ja valaistus toimivat sekä näytteliät ovat hyvin rooliensa tasolla. Upeaa katsottavaa

Hieno näytelmä, hieno toteutus, hyvät näyttelijät. Näkemässäni esityksessä tosin lepsuiltiin, unohdeltiin ja mokailtiin luvattomasti, mikä ei itse näytelmää pilannut mutta latisti fiilistä. Toivottavasti se oli vain tilapäistä ja jatkossa nähdään skarpimpia toteutuksia.

*hieno:)

Loppukohtauksen valaistus laittoi tosiaan hiljaiseksi, en tiennyt tuollaisen olevan teatterissa mahdollista ja oli pakko siristellä hetki silmiä ennen kuin uskoin.. Pidin kovasti näytöksestä. Helikopterikohtauskin oli huono, vaikkakin tuulikone näkyi aivan liian selvästi ainakin omalle paikalleni.

Valaistuksella toteutettu loppukohtaus oli näytelmän paras anti. Musta-valkoiseksi tehty näyttämö kertoi siitä, kuinka tilanne on aina ollut sama - aina joku on ollut riistämässä ja alistamassa kehitysmaita. Ainoaksi värilliseksi kohdaksi jäänyt maalaus osoitti kuitenkin, kuinka unelma paratiisisaaresta elää.

Seppo Maijala teki uskottavan roolin. Hänen amerikkalainen öljyinsinöörinsä oli uskottava niin voitopäivänä kuin täpärästi pelastuneena.

Ajan hermolla ei tarkemmin voisi olla. Suurvallan ahneus ja pienuus, pienen ihmisen suuruus. Antoisa ilta, kiitos taitavan työryhmän

Aino Seppo oli mahtava!