Tanssiaiset

Pieni näyttämö
Premiär 1.3.2012
1 timme 15 min, ingen paus
Grundbiljett 23 - 34 €

OBS! Inte längre i repertoaren!

Balen är en gripande berättelse om relationen mellan mor och dotter och barndomens slut.

Regi och koreografi: Hanna Brotherus
Musik: Sanna Salmenkallio
Scenografi, kostymdesign och projektioner: Alisha Davidow
Ljusdesign: William Iles
Ljuddesign: Mauri Siirala och Sanna Salmenkallio
Dramaturgi: Tove Idström
Romansammanfattning: Anna-Maija Viitanen
Assistent till regissören och koreografen: Tuovi Rantanen
Kamouflage: Anne Gorlewski-Leino
Frisyrer: Henri Karjalainen

Rollista: Elsa Saisio, Leena Rapola, Antti Timonen, Sofia Hilli, Unto Nuora, Aino Seppo/ Leenamari Unho, Pekka Huotari.

Galleri

Vaaleat kiharat hiukset omaava, dramaattisesti meikattu nainen kohtaa tummahiuksisen, silmälasipäisen miehen. He seisovat lähekkäin ja pitävät intensiivistä katsekontaktia, mikä viittaa jännittyneeseen tai tunteikkaaseen hetkeen lavalla.

Lavalla on kolme näyttelijää kirkkaiden valojen alla; yksi nainen valkoisessa lippiksessä ja mustassa mekossa kohtaa punamustiin pukeutuneen naisen, jolla on kädessään papereita, ja liiviin pukeutuneen miehen, jotka kaikki seisovat kuvioidulla lattialla geometrisen taustan päällä.

Sisätiloissa seisoo kaksi aikakauden pukuihin pukeutunutta naista, joista toisella on edessä vaaleat kiharat hiukset, kultainen päähine ja dramaattinen meikki, ja toisella takana on sytytetty kynttilä, ja molemmat vaikuttavat jännittyneiltä tai säikähtäneiltä.

Lavalla esiintyy kaksi dramaattisiin mustavalkoisiin pukuihin pukeutunutta naista, joista toinen kumartuu eteenpäin, kun taas toinen seisoo pystyasennossa pitäen kädessään pyöreää mustaa esinettä, valkoiset hanskat kädessään ja vakava ilme kasvoillaan.

Valkoiseen mekkoon ja reisikorkeisiin sukkahousuihin pukeutunut nainen seisoo suuren peilin edessä ja katsoo alaspäin toinen käsi rinnallaan. Hänen peilikuvansa toistaa hänen asentonsa. Tausta on hämärästi valaistu.

Kuusi mustavalkoisiin pukuihin pukeutunutta esiintyjää seisoo rivissä lavalla ja nostaa hansikkaat kätensä päänsä yläpuolelle yhdenmukaisesti suuren valkoisen kehyksen ja valaistun taustan edessä.

Kaksi valkoisiin pukuihin pukeutunutta näyttelijää esiintyy lavalla. Toinen seisoo rauhallisesti, kun taas toinen polvistuu, tarttuu jalkaansa ja katsoo ylöspäin. Sininen näyttämövalaistus ja hajallaan olevat paperit luovat dramaattisen tunnelman.

Nainen, jolla on röyhelöinen valkoinen pusero ja pitkä musta hame, istuu dramaattisesti vintage-sohvalla, käsi ojennettuna. Hänen takanaan seisoo mies, jolla on punainen huivi, ja toinen henkilö on osittain piilossa sohvan takana. Lattialla makaa yksi punainen ruusu.

Kolme aikakauden pukuihin pukeutunutta näyttelijää istuu sohvalla näyttämön oikealla puolella, kun taas kaksi ihmistä seisoo suurten tyhjien ovenkarmien vieressä näyttämön vasemmalla puolella; yksi punainen ruusu makaa lattialla niukasti sisustetussa, modernissa lavastuksessa.

Henkilö seisoo korotetulla korokkeella, jossa on geometriset kaiteet, nojautuu eteenpäin ja katsoo alaspäin dramaattisen sinisen näyttämövalaistuksen ja taustalla olevan kevyen sumun alla.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää; liiviin pukeutunut mies heiluttaa mustaan mekkoon pukeutunutta naista, ja toinen punamustaan asuun pukeutunut nainen katselee. Lavastuksessa on kuviollinen lattia ja sinisellä valaistu geometrinen tausta.

Mustiin pukeutunut nainen istuu lattialla käsivarret polviensa ympärille kietoutuneena ja mietiskelevän näköisenä, kun neljä muuta tanssijaa esiintyy pareittain hänen takanaan sinisellä valaistulla näyttämöllä, jossa on geometrinen tausta.

Kaksi nuorta näyttelijää vintage-tyylisissä puvuissa esittää energisen kohtauksen kirkkaasti valaistulla näyttämöllä, ja toinen kurottautuu tarttumaan toisen käsivarteen muiden katsellessa taustalla.

Mies nostaa naisen dramaattisessa tanssiasennossa lavalle. Nainen, jolla on kukkia kädessään, ojentaa kätensä sirosti miehen kannattelemana. Kohtaus on valaistu sinisellä valaistuksella, ja siinä on yksinkertainen lavastus, jossa on ovia ja tuoleja.

Kolme näyttelijää esiintyy näyttämöllä, jossa on sininen geometrinen tausta; yksi juoksee tarmokkaasti, toinen seisoo pitelemässä pinoa valkoisia laatikoita, ja kolmas seisoo heitä vastapäätä punamustassa asussaan.

Recensioner

Apu, 15.3.2012

Recension

Raila Kinnunen

Väntan på livet

Läs mera

Kalliolainen, 09.03.2012

Recension

Marjut Salama

Den ljuvligt groteskt sensuella “BALL” är helt märklig, chockerande och häpnadsväckande. Premiären av Helsingfors stadsteaters lilla scen den 1 mars 2012 gjorde stort intryck på mig, för även en vecka senare är denna korta och koncisa föreställning (1 timme 15 min) – som inte är fragmenterad under pausen – fortfarande levande i mitt minne.

Läs mera

iirislehti.fi, 14.03.2012

Recension

Pauliina Susi

Dotterns hämnd är fruktansvärdDen dansliknande pjäsen skakade både mor och dotter. Vi rekommenderar båda! 14-åriga Antoinette vill gå på en bal som hennes familj anordnar. Åtminstone i femton minuter,” säger han. Men mamman säger nej. Nej, nej och nej. Baserad på boken av Irene Némirovsky är The Ball en liten, stor berättelse om hur en mors orimlighet driver hennes dotter till en helt oproportionerlig hämnd. Teman i den extremt gripande pjäsen, som använder mycket dans, är utvecklingen av en ung flicka till kvinna och, å andra sidan, relationen mellan en vuxen kvinna och hennes eget åldrande, och tittaren kan inte hindra sina egna minnen och tankar från att strömma fram. Sympatier finns ibland på tonåringens sida som rasar i sin längtan efter kärlek och livshunger, och ibland på en mammas sida som redan upplevt livets svårigheter. Jag gick och såg balen på Helsingfors stadsteater med min 15-åriga dotter, och vi var båda lika glada och imponerade. Samtalet fortsatte under hela hemresan och även nästa dag. Vi rekommenderar det!

Läs mera

Seura, 08.02.2012

Recension

Virpi Valtonen

Drömmande och väntan Tonåringen Antoinette (Sofia Hilli) vill dansa åtminstone en dans på en bal som hennes föräldrar organiserar och vara en riktig kvinna för en stund. Han kommer dock inte att introduceras till de sociala kretsarna förrän om ett år. Antoinettes mor (Leena Rapola) ger inte sin dotter ens en stund av lycka, eftersom hon själv har bestämt sig för att börja leva efter att familjen plötsligt blivit rik. Balen visar hur effektivt viktiga och rörande frågor kan lyftas fram genom dans och musik.

Läs mera

Kommentarer

Esitys oli tosi hieno.tykkäsin eniten kotiopettajasta ja Antoinettesta. - tyttö 9v.