Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Housut pois

Outi Lahtinen – Turun Sanomat – 19.1.2002

Viihdettä mieskriisistä

 

Housut pois -teema on kiertänyt ja valloittanut maailmaa jo muodossa jos toisessakin. Se aloitti uusseelantilaisena Ladies’ Night -näytelmänä, jota Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa on viime kausina esitetty suurella menestyksellä jatko-osankin kera. Britit tekivät näytelmän pohjalta elokuvan Full Monty, joka oli napakymppi sekin. Ja nyt amerikkalaiset ovat viimeistelleet elokuvan pohjalta musikaalin, jonka pohjoismainen kantaesitys on Helsingin Kaupunginteatterissa.

Jutun kiertäessä ympäri maailmaa siihen on sovitettu kulloistakin paikallisväriä. Paitsi ei tietenkään enää suomalaista, vaikka tarina olisi täällä aivan yhtä kotonaan. Kääntäjä Mikko Koivusalokin olisi varmasti ilolla ja taidolla istuttanut teoksen johonkin suomalaiseen pikkukaupunkiin, josta on juuri lopetettu suurimman osan työpaikoista tarjonnut tehdas.

Mutta suurten musikaalituotantojen oikeudet ja vapaudet ovat suuren rahan taskussa. Päällimmäinen väritys on siis amerikkalainen, mutta brittisävy istuu kyllä tiukassa ja olisi suomalaiskatsojalle ehkä luontevampi samastumiskohde. Joka kerran, kun dialogissa paikallistutaan Buffaloon, Niagaran putouksiin tai puhutaan koripallosta, huomaan hämmästyväni – ai, niin Amerikkaahan tämä olikin. Jalkapallo, Arsenal ja Sheffield olisivat kuulostaneet läheisemmiltä.

 


Kriisi mikä kriisi

Työttömyys erottaa miehen miehen mallista. Rästiin jääneet elatusmaksut uhkaavat erottaa isän pojastaan, toinen joutuu kotirouvan rooliin imurin ja tiskiharjan väliin eikä seksi vaimon kanssa maistu, kun massu on tiellä. Kolmannella, itsekin potkut saaneella saneeraajalla, ulosotto uhkaa viedä palvotulta pikkurouvalta elintason. Mistä apu miehen hätään?

Helsingin Kaupunginteatterin ensimmäisessä ensi-illassa Timo Tuominen, Eero Saarinen, Antti Timonen, Toni Wahlström, Matti Rasila ja Chellaf Abdeslam Langry etsivät vastausta strippauskeikasta. Keino on nopea mutta armoton, ja sen edessä joutuu kohtaamaan itsetuntokysymyksensä päin näköä. Näiden asioiden vatvomisesta syntyy esityksen lämminsydäminen huumori.

Tarinan täydentävät kunnialliset motiivit, kuten isän rakkaus, aviollinen rakkaus ja puolisoiden välinen luottamus. Treenien väliin annostellaan oikeassa suhteessa sentimentoa. Lisänä on vielä rippunen vähemmistöjen hyväksyntää: yksi homopari ja rasististen ennakkoluulojen tuuletusta.

Kurt Nuotion ohjaama esitys on hyvin sympaattinen ja mieskuusikon matkaa kohti h-hetkeä seuraa ilolla. Tuominen istuu sekä olemukseltaan että ääneltään luuserisankarin rooliin, ja yhtälaisia osumia ovat miehityksen muutkin roolit.

Yksi yllätystähtikin joukosta löytyy: Antti Timosella on todellinen Ääni – kaunis, vaivaton ja puhdas, ja kun energinen hyppähtely Malcomina vielä todistaa sujuvista liikunnallisista valmiuksista ja kyvystä rakentaa johdonmukaista roolia, Timosessa voi nähdä musiikkiteatterillisen täysosuman.

 


Naisetkin valokeilassa

Usein monen naisen näytelmässä yhtäkkiä jostain astuu esiin mies joka melkein varastaa koko shown. No, nyt on sukupuoliroolit päällään: miehet riisumassa, ja se joka uhkaa kerätä spotit itseensä on Kristiina Elstelä, jonka viime aikaisten eletyllä elämällä ja huumorilla maustettujen roolien sarjaa Housut pois -musikaalin itsetietoinen pianistirouva jatkaa komeasti.

Hurmaavia rooleja tekevät myös muut naiset. Vuokko Hovatta on räväkkä Georgie, Aino Seppo asiallinen Pam ja Kirsti Väänänen väläyttää sädehtiviä komediennen kykyjä tuhlailevaisena Vickynä. Lauri Ranin puolestaan tekee harvoin nähdyn varmasti ja selkeästi esityksen lapsiroolin.

Housut pois -aiheesta on tullut harvinaisen luontevasti toimiva musikaali, sillä suuri osa tarinasta on saatu kerrottua musiikin keinoin. Esityksessä on paljon lauluja, mutta ne eivät katkaise tarinaa, eivät edes täydennä sitä, vaan suoraan kertovat sitä.

OUTI LAHTINEN

Terrence McNally- David Yazbek: Housut pois, ohjaus Kurt Nuotio, suomennos Mikko Koivusalo, kapellimestari Timo Kärkkäinen, koreografia Ari Tenhula, lavastus Oskari Torvinen, puvut Satu-Marja Nygren, valosuunnitelu Kari Leppälä, äänisuunnittelu Eradj Nazimov. Ensi-illat Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 17. ja 19.1.2002.