Arvio: Matkalla Porkkalaan
Antti Litja häikäisee
Porkkala-näytelmässä
”Niin mutta älkää nyt, herra jumala, vaan miehittäkö!”, sisäministeri Kaarlo Hillilä (Heikki Sankari) parahtaa valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanovin (Antti Litja) ilmaisemasta tyytymättömyydestä pelästyneenä.
Sami Keski-Vähälän uutuusnäytelmä sijoittuu marraskuulle 1944 Helsinkiin Hotelli Tornin ympyröihin ja Lauttasaaren sillalle.
Matkalla Porkkalan vuokra-alueelle olevasta hevoskolonnasta on yön hämärissä ammuttu puna-armeijan upseeri. Valvontakomissio määrää Suomen hallituksen selvittämään murhaajan kahdessa päivässä.
Keski-Vähälä on laatinut huikean mielikuvituksellisen dekkarin tuon kriittisen ajan menosta.
Milko Lehdon voimakas ohjausnäkemys irrottaa historialliset henkilöt fiktiivisiksi hahmoiksi. Näytelmä on vahva, verinen tyylilajien sekamelska, joka vaatii katsojalta hyväksymisen. Historiaan kannattaa tutustua alan kirjoista!
Ilkka Heiskanen sodasta palaavana upseeri Räsäsenä joutuu sietämättömään tilanteeseen. Heiskanen on isossa ilottomassa pääroolissa koko ajan tuskanhiessä. Hänen juopottelukaveriaan Martikkaa esittää Oskari Katajisto.
Suomalaisten tuskaisuuden täytenä vastakohtana on tirkistely valvontakomission vodkanhuuruiseen arkiaherrukseen.
Litjan Ždanov on mielettömän hyvä roolityö, vaikka ei suostuisikaan uskomaan kenraalieverstiä äkkipikaiseksi mielipuoleksi ja despootiksi. Näinkin saa tehdä, taiteessa. Roolihahmon esikuvat löytyvät Chaplinin ja Woody Allenin fiktioelokuvista.
Aivan yhtä hieno karikatyyri on Joachim Wigeliuksen Savonenkov.