Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Pudotuspeli

Venla Hiidensalo – Nykypäivä – 28.4.2006

Lilla Teaternin viiltävän hauska työnhakukomedia


PUDOTUSPELISSÄ KAIKKI OVAT VIHOLLISIASI


Mitä tapahtuu kun neljä samaa työpaikkaa havittelevaa uratykkiä suljetaan huoneeseen suorittamaan absurdeja tehtäviä? Tätä absurdia työhönottohaastattelua seurataan Lilla Teaternin hullun hauskassa työnhakukomedia Pudotuspelissä. Suomenkielisen kantaesityksensä 20.4. saanut näytelmä on myös viiltävän ajankohtainen satiiri nykyajan työmarkkinoista. Se, joka poistuu huoneesta ensimmäisenä, menettää paikkansa.

Katalonialaisen kirjailija Jordi Galceraninin kirjoittama Pudotuspeli (Grönholms metod) sai kantaesityksensä Barcelonassa vuonna 2003 ja sittemmin sen on nähnyt jo yli miljoona ihmistä ympäri maailmaa. Galceranin vieraili myös Suomessa seuraamassa Pudotuspelin suomenkielistä kantaesitystä.

Anu Partasen suomentaman ja Pentti Kotkaniemen ohjaaman näytelmän tapahtumat sijoittuvat barcelonalaiseen pilvenpiirtäjään, johon näytelmän nelikko saapuu osallistuakseen ruotsalaisen huonekalujätti Dekian työhönottohaastatteluun. Kovien arvojen nimiin vannova Ferran Augé (Pekka Strang) on varma voitostaan ja halveksii ryhmän ainoan naisen Mercé Degásin (Jonna Järnefelt) tunneajattelua. Hieman nuhjuinen kaupparatsu Enric Font (Carl-Kristian Rundman) uskoo uuden työpaikan pelastavan elämänsä. Carles Buenos (Sampo Sarkola) puolestaan ei pelkää esittää tunkeilevia kysymyksiä. Kilpailutilanteessa jokainen heistä reagoi omalla tavallaan. Työnhakijoiden on asetettava koko yksityiselämänsä muiden hakijoiden ja kasvottoman työnantajan arvosteltavaksi testissä, joka käy kierros kierrokselta yhä oudommaksi. Asetelma ajaa kokelaat laskelmoimaan, liittoutumaan ja juonimaan toisiaan vastaan.

Näytelmän rakenne on nerokas ja juoni yllättää katsojan yhä uudestaan. Yleisö nauraa hörähtelee kuuluvasti, mutta näyttämön astelemassa on myös jotain piinallisen tuttua. Työnhakijoiden on tosielämässäkin alistuttava erilaisiin psykologisiin testeihin ja koveneva kilpailu rakentaa asetelmaa, jossa työntekijä työntekijälle on susi. Hakijan on myytävä paitsi osaamisensa, myös ennen kaikkea persoonansa työnantajalle. Näytelmässä kysytäänkin, kuuluuko esimerkiksi avioero työnantajalle? Pudotuspelissä pärjää se, joka on valmis uhraamaan koko yksityiselämänsä tuottavuuden alttarille ja juonimaan muut puh, pah, pelistä pois.