Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Hissvägraren

Sanna Wirtavuori – Anna – 2007/36

IHMISEN IKÄVÄ HISSIN LUO


PÄÄHENKILÖ (Lasse Pöysti) on vanha etutöölöläinen
mies, yksinäinen helsinkiläinen, koko
ikänsä samassa talossa asunut. Ensin puhekumppanina
oli yksinhuoltajaäiti, äidin kuoleman
jälkeen koira ja koiran menehtymisen jälkeen
käytävän vanha, persoonallinen hissi (!)

Yksinäisyys on toki surullista, mutta myös huvittavaa,
eikä suinkaan pelkästään säälittävää.
Hetkittäin yksinäisyys voi olla myös sävykästä ja
kunnioitettavaa ”vanhan, viisaan erakon” elämää.

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Bengt Ahlfors kertoo
Hissvägraren-näytelmässä yksinkertaisen ihmisen
elämäntarinan, jossa on vivahteita ja varjoja sekä
tarkkoja yksityiskohtia. Katsojalla on edessään
hurmaava, karismaattinen näyttelijä, joka selviää
puolitoistatuntisesta urakasta ilman kikkailuja, tukenaan
vain osoittelemattomat valot ja kavennetulle
näyttämölle lavastettu keittiönviipale.

Lasse Pöysti on aidosti vanha, eleineen, ilmeineen
ja (hallittuine) haparointeineen. Roolin lisäksi
näyttämöllä on hyvin vahvasti näyttelijä itse – koko
Pöystin ura ja vuosien varrella kristallisoitunut
ammattitaito. Ja mikä tärkeää: kieli on selkeästi
äännettyä ja suomenkielisellekin helposti ymmärrettävää.
Ehdottomasti suositeltava.