Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Nenä

Annika Grahn-Aalto – Kirkkonummen sanomat – 20.09.2007

RIIPIVÄ JA HERVOTON MESTARITEOS

Viisi näyttelijää seisoo lavalla päät painuksissa. Olemme vankileirillä ja Solovetskin Sol-teatteri on aloittamassa esitystään. Reilu puolitoistatuntinen vie katsojan tunteiden myllerrykseen. Välillä nauran vedet silmissä esityksen hervottoman absurdille mustalle huumorille, hetken päästä pidättelen hengitystäni, kun vangit yksi toisensa jälkeen paljastavat tarinoitaan. Miksi he joutuivat leirille? Ihana Heidi Herala on illan tähti. Herala tulkitsee pietarilaisnäyttelijä Tatjana Homutovan hengästyttävän taidokkaasti. Hän saa katsojan seisomaan kanssaan veitsenterällä.

Hän naurattaa ja itkettää. Parhaissa kohtauksissa yhtä aikaa. Heralalla on tosielämän aviomiehensä, Sergei Armanovina nähtävän Seppo Maijalan kanssa illan hienoin kohtaus, jossa katsojalle selviää, miksi Tatjana on joutunut leirille. Maijala hämmästyttää katsojaa upealla muuntautumiskyvyllään, joka pesee mennen tullen esimerkiksi Jari Pehkosen ja Pekka Huotarin.

Nenä on hitsannut viisi näyttelijää tiukasti yhteen. He hengittävät samaan tahtiin ja antautuvat jokainen esitykselle täysillä. Nenä on näiden kaikkien viiiden näyttelijän uskomaton saavutus. Taidonnäyte, joka on täysin omaa luokkaansa. Se on kiistatta paras esitys, jota olen kyseisen teatterin lavalla koskaan nähnyt.

Gogolin teksti on vaikea. Se haastaa katsojan, mutta siksi Nenä onkin elämys, haaste, joka palkitsee katsojansa. Näytelmän absurdi huumori menee välillä yli tupeen, mutta antaa mennä vaan! Nenä on ohjelmistopoliittisesti rohkea ratkaisu, joka antaa loistaville näyttelijöilleen mahdollisuuden laittaa peliin kaiken mitä heillä on antaa.

Viidestä näyttelijästä nuorin Vappu Nalbantoglu tuntuu kasvaneen tähän esitykseen näyttelijänä huiman matkan. Hänestä on helppo povata suurta tähteä myös valkokankaalle.

Nenä vie katsojan teatterin alkulähteille. Mitä jos edelleen näyttelijät liikuttelisivat lavasteita itse? Tunnelma kiteytyy Heidi Heralan ja Vappu Nalbantoglun esittäessä hevosia. Herala kopistaa kengillään kavioiden ääniä, toisen tehdessä kopsetta puulusikoilla. Koreografian esitykseen on tehnyt Andrei Art, joka on saanut varsinkin naisnäyttelijöistä paljon irti. Flamencomaiset liikesarjat sujuvat pitkäraajaisilta naisilta hyvin taidokkaasti.

Nenä nojaa loistaviin näyttelijöihinsä. Tällä työryhmällä se toimisi vaikka lavalla olisi vain viisi tuolia ja nämä näyttelijät.