Arvio: Miksi naiset aina rakastuvat Ernestiin
Yläluokan elämäntyyli pilkan kohteena
Jo alku vaikuttaa lupaavalta. Näyttämölle astuu nuori yläluokkainen brittikeikari Algernon (Sampo Sarkola), joka käy nauruhermoja kutkuttavan keskustelun itsetietoisen palvelijansa Lanen (Joachim Wigelius) kanssa kurkkuleivistä ja muusta ”erittäin” tärkeästä.
Sanallinen ilottelu jatkuu läpi koko esityksen, onhan kyseessä 1800-luvun loppupuolella Lontoossa vaikuttaneen älykkökirjailija Oscar Wilden tunnettu komedia The Importance of Being Earnest. Lilla Teaternissa näytelmää esitetään suomenkielisenä käännöksenä Miksi naiset aina rakastuvat Ernestiin, jonka on tehnyt Sam Hardwick. Esityksen on ohjannut varmalla otteella Neil Hardwick.
Komedian juoni ei ole järin ihmeellinen. Kaksi nuorta naista, Gwendolen (Armi Toivanen) ja Cecily (Edith Holmström), haluavat naimisiin, mutta vain Ernest-nimisen miehen kanssa. Tästä seuraa väärinkäsitysten ja sekaannusten vyyhti, johon osallistuu Algernonin ystävä John (Pekka Strang), hänen tätinsä lady Bracknell (Birgitta Ulfsson) ja kirkkoherra Chasuble (Tom Wentzel).
Kevyehköön hupailuun kätkeytyy kuitenkin aimo annos kritiikkiä oman aikansa yhteiskuntaa ja yläluokan elämäntyyliä kohtaan. Monet sen repliikit ovat jääneet elämään, esimerkiksi ”Totuus on harvoin puhdas, eikä ikinä yksinkertainen”, ”Kyynikko tietää kaiken hinnan muttei minkään arvoa” ja ”Kaikkihan me olemme katuojassa mutta jotkut meistä katsovat tähtiin”.
Näyttelijät heittäytyvät rooleihinsa koko ammattitaidollaan. Erityismaininta on annettava Ulfssonille, joka sopii täydellisesti lady Bracknellin ylimieliseen ja tekopyhään rooliin. Yläluokkaisen elämän loisteliasta tyhjänpäiväisyyttä korostavat Kirsti Kasnion suunnittelemat upeat puvut ja lavasteet.