Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Täydellinen persikka

Pirjo Puukko – Hämeen Sanomat – 24.01.2008

PURAISTAAN KEVYESTI PERSIKKAA

Kun Helsingin kaupunginteatterissa sai vuonna 2004 ensi-iltansa unkarilaisen Ferenc Molnárin (1878 – 1952) näytelmä Liliom, oli sen ilmapiiri tunkkaisten putkistojen täyttämä. Ilo oli taustalla karusellimusiikkina.

Saman kirjailijan kynästä on lähtöisin nyt ensi-iltansa samassa teatterissa saanut Täydellinen persikka.
Synkkyydestä ei ole tietoakaan ainakaan puitteiden osalta. Loistelias linna palvelijoineen saakin todistaa väärinkäsitysten siivittämän tapahtumaketjun, joka perustuu puhtaasti komiikalle.
Naisiinmenevä kaksilahkeinen on Molnárin näytelmien ainoa yhteinen nimittäjä.

Täydellinen persikka leikittelee teatterin tekemisellä, sillä sen kaksi päähenkilöä kirjoittaa työkseen näytelmiä. Ollaan ikään kuin ei lainkaan teatterissa ja aloitetaan miettimällä, kuinka vaikeaa on aloittaa esitys, ja ennen väliaikaa pohtia, kuinka saada jännite juuri siihen paikkaan ja lopussa tuskailla viimeisten sanojen hankaluutta.

Teema jatkuu läpi esityksen ja saa lisäpuhtia, kun toinen kirjailijoista pelastaa nuoren ystävänsä lemmenasiat juonikkaalla näytelmätekstillä.

Erinomaista näyttelijäntyötä

Frej Lindqvistin ohjaama esitys on tarkkaan ajoitettua, nokkelaa sanailua. Teksti sinällään on harmitonta hauskaa, mutta väliäkös sillä, kun se taiten näyttämölle pannaan.

On aina iloinen yllätys, kun löytää näyttelijän roolisuorituksesta jotain sellaista, mitä häneltä ei aiemmin ole nähnyt. Nyt Carl-Kristian Rundman vetäisee hihastaan vallan mainion koomikon kortit elostelevana sankarinäyttelijänä.

Vappu Nalbantoglun kaunis primadonna on kihloissa nuoren säveltäjän (Pekka Strang) kanssa, mutta erehtyy pelehtimään vanhan sankarinäyttelijäystävänsä kanssa. Ja kuinkas ollakaan, linnan pahviset ovet paljastavat tämän sulholle, joka vaipuu synkän virran vietäväksi.

Tähän hätään rientää Asko Sarkolan mainiosti tulkitsema kirjailija, joka viettää yön kirjoittamalla uuden näytelmän, jonka ratkaisevassa roolissa on persikka.

Eero Saarinen on toinen kirjailija, joka vie hyvin läpi hieman jalkoihin jäävän tossukan roolin.

Riemastuttavia sivurooleja linnan henkilökuntana esittävät Antti Litja ja Joachim Wigelius.

Persikkaa puraistaan kevyesti, niin kuin Molnár on kirjannut, mutta nousevat sieltä toki ystävyyden ja moraalin teematkin esiin.