Arvio: Rebecca
Rebeccan pitkä varjo
Daphne Du Maurierin romaani Rebecca ilmestyi vuonna 1938. Kaksi vuotta myöhemmin Alfred Hitchcock teki siitä elokuvan. Molemmat olivat megamenestyksiä.
Samanlaisen suosion on saavuttanut Wienin Raimund Theaterissa esitetty musikaali, joka esitetään Helsingin Kaupunginteatterissa pohjoismaisena kantaesityksenä.
Rebeccassa on mukana kaikki suuren tarinan elementit. Se on rakkaustarina, tuhkimotarina ja jännitysnäytelmä, jossa vellovat rakkaus, intohimo, petturuus, hulluus, väärinkäsitys.
Nimihenkilö Rebecca on kuollut. Tarinan keskiössä ovat Maxim De Winter (Kari Arffman), hänen uusi puolisonsa (Sanna Majuri), sekä De Winterin omistaman Manderleyn kartanon taloudenhoitaja Mrs. Danvers, joka selkäpiitä karmivalla tavalla palvoo kuolleen Rebeccan muistoa. Hän on romaanin ja myös musikaalin mieleen jäävin hahmo. Roolissa nähdään häkellyttävä ja karismaattinen Sari Ann Moilanen.
Rebeccan musiikki on vahvaa ja vivahteikasta, sen keskeinen melodia jää taatusti pitkäksi aikaa soimaan mieleen.