Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Elokuu

Seppo Suominen – Salonjokilaakso – 26.02.2009

VAHVOJEN NAISNÄYTTELIJÖIDEN VAHVA NÄYTELMÄ

Äkkiseltään ja näkemättä katsoja menee Elokuu teatteriesitykseen komedia mielessä. Onhan ennakkomainonnassa ja -tiedotteissa vahvasti esillä Ritva Valkama, joka on ehkä Suomen parhaita, ellei paras, komedienne.


Jos katsoja lähtee hakemaan komediaa, hän pettyy sillä Elokuu ei missään nimessä ole sitä, mutta hieno näytelmä kylläkin.

Elokuu on paitsi Pulitzer-palkittu, myös vuosiin parhaaksi amerikkalaiseksi näytelmäksi kehuttu. Näytelmän kerronnassa ja tarinan henkilöissä ja heidän välisissä jännitteissä on aika paljon Tennessee Williamsin ja Arthur Millerin näytelmien samankaltaisuutta.


Tarina on milenkiintoinen, lähtökohdiltaan perheen sisäiset jännitteet kolmessa sukupolvessa. Ritva Valkaman esittämä perheen äiti on lääkehuuruinen, varma omista mielipiteistään oleva ja elämäänsä osittain kyllästynyt vanha nainen. Valkaman rooli on mehukas ja ajoittain humoristinenkin ja siitä hän selviytyy kuten vain odottaa saataa, hienosti ja vähäeleisesti näytellen.


Taarinan lähtökohta ja runko alkaa, kun kaksi tytärtä, yhden asuessa ja hoitaessa äitiään kotona, saapuvat perheineen äitiä katsomaan. Tarinan kulkiessa perheiden välsiet suhteet niin henkilötasolla kuin muutenkin, joutuvat koville ja yllätyskäänteitä on luvassa ihan riittämiin.


Kari Heiskasen mielenkiintoinen ohjaus on selkeästi Heiskasen tyyliä, kekseliäisyydessään ja kuinka tehokkaasti hän käyttää Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön pyörivää katsomoa hyväkseeen tarinan kerronnassa, on ihailtavaa. Tarina etenee katsojan näkökulmasta loogisesti, mutta aina on mielessä, että mmitähän tämän jälkeen seuraa. Asiat eivät ole ennalta aavistettavissa, joka lienee tarkoituskin.


Elokuu on perheen kipeitä salaisuuksia, jännitteitä ja ristiriitoja täynnä, mutta näytelmän työryhmä suoriutuu lähes kolmen tunnin esityksestä hienosti naisroolien viedessä kuitenkin pääpainon ja juuri sieltä tulevat vahvimmat roolisuoritukset (Ritva Valkama, Riitta Havukainen, Aino Seppo, Heidi Herala, Jemina Sillanpää).


Koko kevätkauden esitykset olivat loppuunmyytyjä jo ennen ensi-iltaa. Liekö Ritva Valkaman ansioita – niin ainakin osittain asian laita varmasti on.


Elokuuta voi suositella – hieno valinta taas kerran Helsingin Kaupunginteatterilta.