Saavutettavuustyökalut

Arvio: Risto Räppääjä ja villi kone

Anni-Helena Leppälä – Kansan Uutiset – 07.04.2009

Lavallinen tohinaa

Risto Räppääjä ja villi kone on koko perheen ilopommi, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Sinikka ja Tiina Nopolan teksti on hykerryttävä. Näytelmä on oiva esimerkki siitä, että suhteellisen vaikeaakin asiaa voidaan aivan ymmärrettävästi käsitellä ilman saarnaamista.

Tietokoneistuvasta nuorisosta kertova Risto Räppääjä ja villi kone auttaa nauramaan välillä vakavaksikin muuttuneelle ilmiölle. Samalla se luo pohjaa terveemmälle kehitykselle.

Koukussa
koneeseen

Riston Räppääjän Rauha-täti huolestuu, kun poika ei ole messengerissä. Uutisten mukaan kaikki nuoret ovat nykyisin siellä. Huolen ajamana Ristolle ostetaan tietokone. Pojan huoneesta alkaa hyvinkin pian kuulua sangen erikoisia ääniä, mutta Rauha uskoo silti Riston kirjoittavan runoja.

Paavo Kerosuo Risto Räppääjänä on ehdottoman energinen ja pikkupoikamainen. Pelien maailmaan hukkuneena hän kuitenkin alkaa muistuttaa tavoiltaan enemmänkin jotakin Grimin satujen örkkiä, kuin ihmistä. Kaupunginteatterissa pelitkin nousevat lavalle. Näyttelijöiden kehon hallintaa täytyy ihailla, kun he toteuttavat koreografiasta vastaavan Sari Haapamäen visioita.

Pelien lumoihin eksynyt Risto Räppääjä unohtaa parhaan ystävänsä Nelli Nuudelipään (Sanna-June Hyde) miltei kokonaan. On oma voiman koitoksensa voittaa ystävyys uudelleen.

Riston vihdoin selvittyä peliriippuvuudestaan hurahtaa samaan lankaan naapurin herra Lindberg. Naapurin koko persoona tuntuu muuttuvan tietokoneen myötä. Vaan ei hätää, kuten saduissa yleensä löytyy Risto Räppääjä ja villi kone -näytelmäänkin onnellinen loppu.

Menevää
musiikkia

Risto Räppääjä ja villi kone on etenkin Lennart Lindbergiä näyttelevän Santeri Kinnusen ja Rauha Räppääjää esittävän Annu Valosen show. Suurimmat jännitteet syntyvät lähes täysin aloitekyvyttömän herra Lindbergin ja huumaavasti rakastuneen Rauha-tädin välille. Kinnunen heittäytyy rooliinsa täysin ja on loistava.Valonen hieman ymmärtämättömänä, mutta ehdottoman empaattisena hahmona on mukavaa katseltavaa.

Näytelmän ja etenkin Kinnusen ja Valosen välinen kemia kantaa halki kaksituntisen esityksen.

Risto Räppääjä ja villi kone on nopeatempoinen musiikkikomedia, jossa on paljon draamaa. Iiro Rantalan musiikki saa niin aikuiset kuin lapsetkin hyvälle tuulelle. Joskin Sä oot kiva, mä oon kiva -renkutus seuraa katsojan mukana seuraavat päivät.

Antti Mattilanlavastus on kekseliäs ja toimiva, tarjoten katsojalle muutamia yllätyksiäkin.

Risto Räppääjä ja villi kone on kokonaisuus jossa on kaikkea paljon, mutta ei mitään liikaa.