Arvio: Next to Normal
Kepeästi täyttä asiaa
Olin etukäteen epäileväinen: Broadwaylla mainetta niittänyt pienimuotoinen, rohkea musikaali, jonka aiheena on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Pitääkö kaikesta repiä viihdettä? Eikä näytelmän alku vaikuttanut kovin lupaavalta. On perusperhe – äiti huolehtiva, poika vauhtiteini, isä elättäjä ja tytär kouluhikari. Elämä käy kuin tanssi ja laulu raikaa.
Pian alkoivat kuitenkin paahtoleivät lennellä, ja idylli sai humoristisen koskettavia piirteitä. Eikä kestänyt kauaa, kun oli pakko myöntää, että on tämä aika kiinnostavaa… Ensinnäkin Vuokko Hovatta, Juha Junttu, Jonna Järnefelt, Petrus Kähkönen, Tuukka Leppänen ja Antti Timonen osaavat laulaa ja liikkua, toiseksi ongelmat ovat läheistä tavaraa ja kolmanneksi juonessa on jopa jännärin aineksia. Vieläpä Lasse Hirven orkesteri svengaa nimensä mukaisesti.
Jo väliaikaan mennessä olin täysin vaikutettu, ja loppua kohden homma vain parani. Reilu parituntinen kului kuin siivillä ja poistuin teatterista, kosketettuna kyyneleitä nieleskellen, musiikki vielä päässä soiden. Asiat ovat niin tuttuja jokaiselle, kaikilla on perhe, useimmilla ihan ”tavallinen” ja ”normaali”. Miten perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa muihin? Voiko kukaan auttaa ihmistä, joka ei itse halua apua? Ketä uhrautuminen auttaa? Miten paljon pitää huolehtia? Ja mikä oikeastaan on normaalia?
Tämä on normaalia parempaa, todella uutta musiikkiteatteria.