Arvio: Lainahöyhenissä
Ollaan mitä ollaan
Helsingin Kaupunginteatterin kimaltelevassa musikaalikomediassa voitetaan ennakkoluuloja.
Helsingin Kaupunginteatterin Broadway-menestys, musikaalikomedia Lainahöyhenissä (La Cage aux Folles) on paitsi höyheniä sekä paljettien ja timanttien säihkettä, myös varsinainen suvaitsevaisuuden oppitunti. Ranskan Rivieralla St. Tropezissa sijaitseva ”hullujen häkki” on syntinen yökerho, jossa miehet tanssivat naisiksi pukeutuneina isäntänään ja pomonaan Georges (Pertti Koivula). Paikan ykköstähti on Georgesin kanssa 20 vuotta asunut ja tämän pojankin puoliksi kasvattanut drag queen Albin (Santeri Kinnunen), jonka kaikki tuntevat taiteilijanimellä Zaza.
Vaikka musikaalilla on pinnallinen puolensa – ja näyttävä sellainen onkin – vahvana punaisena lankana esityksessä kulkee kuitenkin se, että rakkaus on rakkautta – olivat rakastavaiset sitten nuoria ja kauniita, jo hieman ryppyyntyneitä ja notkeimmat päivänsä nähneitä tai heteroita taikka homoja. Esityksen eleet, ilmeet ja liikkeet on viilattu visuaalisesti Neil Hardwickin ohjauksessa viimeistä myöten. Katsomosta poistuu hyvän mielen kanssa.