Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Metsä

Outi Rastas – Eeva – 2011/Joulukuu

Perinnemetsässä

Otetaan rikas kartanonrouva, ahne kauppias, juonitteleva piika ja nuoret, epäsäätyiset rakastavaiset. Lisätään kaksi hyväsydämistä mutta köyhää näyttelijää ja viisas palvelija, ja saadaan Aleksandr Ostrovskin toistasataa vuotta sitten kirjoittama komedia Metsä.


Tyypitellyt roolihahmot ja ennalta-arvattava juoni paljastavat näytelmän iän, toisaalta varakkaan rouvan ja nuoren pojan suhde on aiheena iätön. Metsän näyttämölle tuovat upeat fondit ja tunteikas musiikki ovat virkistävän perinteisiä tehokeinoja.

Asko Sarkola ja Esko Roine ovat kuin kotonaan kiertävinä maalaisnäyttelijöinä. Toinen paatokseen sortuvana mutta parhaimmillaan vakuuttavana traagikkona, toinen käytännöllisenä koomikkona. Näyttämöä hallitsee kuitenkin Lasse Pöystin palvelija Karp, joka näkee kaiken ja kaikkien läpi. Suomalais-venäläisen tuotannon on ohjannut teatterilegenda Juri Solomin, ja myös lavasteiden, pukujen ja musiikin takana ovat venäläisnimet.