Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Sylvi ja Anita

Virpi Valtonen – Seura – 09.02.2012

Naisten silmin

Presidentti Urho Kekkosen ja hänen elämänsä kahden rakkauden vaiettu kolmiodraama kiehtoo yhä.



Rouva Anita Hallama (Heidi Herala) ei hihku innosta, kun häntä pyydetään seuraneidiksi presidentti Urho Kekkosen Sylvi-vaimolle (Eeva-Liisa Haimelin) edustusmatkalle Jugoslaviaan vuonna 1963. Matkan kolmantena iltana alkaa kuitenkin vaiettu rakkausdraama, josta Helsingin Kaupunginteatterin Sylvi ja Anita -näytelmä kertoo.

Kirjailija Panu Rajalan tosi elämän perustuvan fiktiivisen näytelmän alkumetreiltä lähtien on selvää, etteivät naiset pidä toisistaan. Presidentin puoliso kuvataan harmaavarpusena, joka viihtyy paremmin omissa oloissaan kuin miehensä hovissa. Omalla tahollaan naimisissa oleva rouva Hallama on puolestaan ylväs ja verenä, häikäilemätön rotunainen, joka hullaantuu presidentin huomionosoituksista ja alkaa tämän kanssa suhteeseen.

Tarina esitetään naisten silmin. Presidentti näkyy lavalla pelkkinä heijastuksina. Vaikka hauraan Sylvin vihjataankin hyväksyneen miehensä rakastajattaren, toistuu näytelmässä loukatun naisen toive: hieno varaisemminkin olisi asian voinut hoitaa.