Arvio: Tanssiaiset

Raila Kinnunen – Apu – 15.3.2012

Elämää odotellessa

Tanssijataustainen Hanna Brotherus on ohjannut esikoistyönään Irène Némirovskyn romaaniin pohjaavan Tanssiaiset Helsingin Kaupunginteatteriin.

Brotherus on pistänyt likoon kaiken, minkä tietää liikkeen ilmaisuvoimasta, seksuaalisuuden heräämisestä, äidin ja tyttären suhteessa muhivasta kateudesta, pelosta ja kostosta. Ohjaaja määrittelee näytelmän tarinaksi odottamisesta.

Roolitus onnistuu täydellisesti: tyttärenä tanssija Sofia Hilli, äitinä asemansa sätkynukke Leena Rapola, vierellään komedienne Aino Seppo ja kumimaisen karrikatyyrin vetelevä Elsa Saisio.