Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Metsäperkele

Mirko Hurmerinta – Arvopaperi – 4/3013

Metsä Boardia edelsi Perkele


Mikäli nykypäivän avokonttori- ja palaverikulttuuri alkaa maistua puulta, kannattaa käydä Helsingin kaupunginteatterissa katsomassa, kuinka asiat ennen hoidettiin.


Kari Heiskasen ohjaama Metsäperkele kertoo kenties Suomen värikkäimmän teollisuuspatruunan G. A. Serlachiuksen tarinan – häpeilemättä ja kirosanoja säästelemättä.


Pertti Sveholmin esittämä Gustaf Adolf Serlachius syntyi vuonna 1830 Ilomantsissa. Isän kuoltua ja perheen köyhdyttyä poika joutui jättämään koulut ja menemään töihin apteekkarin apulaiseksi. Myöhemmin proviisorin tutkinnon suoritettuaan Serlachius muutti Tampereelle, jossa hän eteni aina sikäläisen Tennbergin apteekin johtajaksi ja omistajaksi asti.


Tampere oli tuolloin nouseva teollisuuskaupunki, ja kapitalismin aallot loivat omistavalle luokalle vaurautta, josta Serlachius halusi osansa. Köyhistä oloista nousseen, salonkikelvottoman apteekkarin oli kuitenkin vaikea edetä ruotsia puhuvan eliitin keskuudessa.

Kunnianhimo muuttui nopeasti pakkomielteeksi, minkä Sveholm onnistuu tuomaan roolisuorituksessaan erinomaisesti esiin. Vuonna 1865 Serlachius tutustui Risto Kaskilahden esittämään vuori-insinööri Fredrik Idestamiin, joka rakensi puuhiomoa Tammerkosken rantaan. Serlachius vastasi tehtaasta muutaman vuoden, mutta nälkä kasvoi syödessä.
Suuri velkataakka harteillaan hän päätyi rakennuttamaan oman tehtaansa Mäntänkosken rantaan. Serlachiuksesta ja Idestamista tuli toistensa kilpailijoita, mistä Heiskanen ammentaa näytelmäänsä roppakaupalla huumoria.


Serlachiuksen oli aina pantava paremmaksi, oli kyse sitten uudesta sellukattilasta tai lomamatkasta. Oman osuutensa huumorista näytelmään tuovat Serlachiuksen uskotun ystävän, viinaan menevän lakimiehen Alexander Neiglickin (Eero Aho) kommellukset.

Patruunan paperibisnekset kokivat jatkuvia vastoinkäymisiä: milloin lama vei kysynnän ja velkojat pitivät asetta ohimolla, milloin koko tehdas paloi maan tasalle. Serlachius uhrasi tehtaille kaikkensa, mikä näkyi tragedioina hänen perhe-elämässään.


Mukaansatempaava näytelmä kuvaa Serclachiuksen kapitalismin sokaisemana mielipuolena, jonka raivokohtauksista kärsivät perhe ja alaiset. Hänen saavutuksiaan ei kuitenkaan voi väheksyä. Hän oli yksi Suomen paperiteollisuuden edelläkävijöistä ja ulkomaankaupan vauhdittajista.


Serlachiuksen sisu ja peräänantamattomuus elävät yhä. Helsingin pörssissä listattu Metsä Board, entinen M-real oli alkujaan Metsä-Serla, joka muodostui G.A. Serlacius Oy:n ja Metsäliiton Teollisuuden fuusiosta.