Arvio: Keijukaisneuvos Koo
Ihastuttava keijutarina
Tanssija-koreografi Jyrki Karttunen pitää jatkuvasti huolta omasta ja meidän katsojien sisäisestä lapsesta. Helsinki Dance Companyn uutuusteoksessa Karttunen palaa keijujen pariin. Menestysteos Keiju (2002) saa nyt seuraajakseen Keijukaisneuvos Koon.
Alaotsikon mukaan kyseessä on ”oppineita mietteitä keijujen (ja muiden henkiolentojen) ymmärtämiseksi.” Fantasiasatu, kuten sadut yleensäkin, kertoo kuitenkin eniten juuri meistä ihmisistä. Keijukaisneuvos Koo tekee sen niin ihastuttavalla tavalla, että siitä nauttivat niin lapset kuin aikuiset.
Keijukaisneuvos Koo, jota Karttunen itse esittää, on höppänä tiedemies sillä lailla kuin he saduissa tuppaavat olemaan. Hän esittelee suojeltavanaan olevat seitsemän henkiolentoa, jotka edustavat eri viikonpäiviä. Koon tehtävänä on huolehtia siitä, että näiden seitsemän järjestys pysyy aina samana.
Henkiolennot eivät kuitenkaan täysin suostu annettuihin raameihin. Erityisesti Lauantai (Jenni-Elina von Bagh) pyrkii innokkaasti esiin, koska hän haluaisi joka päivän olevan lauantai. Hän jopa mittelee nyrkkeilykehässä Keskiviikon (Sofia Hilli) – pikkulauantain – kanssa.
Maanantai (Sofia Ylinen) on yleensä aina väsynyt, Tiistain (Mikko Paloniemi) päästä löytyy kiukkuisia pikkuolentoja, samoin Torstain (Eero Vesterinen), Perjantain (Heidi Naakka) meno alkaa jo rentoutua. Sunnuntai (Kai Lähdesmäki) on Koon oma suosikki, koska silloin saa olla mitä vaan.
Karttunen on luonut jokaiselle henkiolennolle oman persoonallisen tapansa liikkua. Vaikka mukana on monenlaisia elementtejä mykkäelokuvamaisesta nyrkkeilykohtauksesta lähes akrobaattisiin kuvioihin, tanssillisuus on koko ajan vahvasti läsnä. Numeroille myös annetaan aikaa kehittyä ja kasvaa.
Helsingin kaupunginteatterin Elsa-näyttämölle on luotu maaginen satumetsä, ja fantastinen on myös Tuomas Fräntin musiikki puhumattakaan niin Koon kuin kaikkien keijujen, Tiistai-tontun ja puckmaisen Torstain puvuista. Hahmoissa on tuttuja elementtejä eri saduista ja myyteistä, mutta kokonaisuus on ihastuttavan omalakinen, taianomainen ja yllättävä.