Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: JUICY – tuli vaan mieleen

Annikki Alku – Demokraatti – 26.2.2015

Maukas tanssillinen hedelmäcoktail

 Konkarikoreografi Ervi Sirénin Helsinki Dance Companylle tekemä Juicy –tuli vaan mieleen on juuri nimensä mukainen teos. Ja tämä ehdottoman positiivisesti sanottuna.

Kolmen naisen lyhyen alkupyrähdyksen jälkeen esitys varsinaisesti alkaa Eero Vesterisen pitkällä soolo-osuudella. Se on mannaa silmille ja sielulle. Pehmeästi ja sulavasti kulkevaa liikettä, joka vain on, pyrkimättä mihinkään muuhun.

Sama rento pidäkkeettömyys ja elämän nautinnollinen keveys tässä ja nyt jatkuu läpi koko esityksen. Välillä ollaan vakavampia ja mystisempiä kuten Kai Lähdesmäen hienostuneessa dervissimäisessä pyörimissoolossa. Välillä hassutellaan joukolla lippalakeilla ja silmälaseilla kuvitteellisella rannalla.

Liike kulkee, elämä soljuu, kaikki ei aina ole yhtä aurinkoa, mutta nyt on tämä hetki ja siitä otetaan kaikki irti.

Afrikkalaisuus kulkee punaisena lankana kaikessa mukana. Sen aistii liikkeiden yksityiskohdissa ja kuulee rytmissä ja musiikkinauhan miesten laulussa, joka solmiutuu jännittävästi koko esitystä kannattelevaan Ilkka Heinosen moni-ilmeiseen livelauluun ja violonen soittoon.

Mutta ennen kaikkea afrikkalaisuus näkyy Cris af Enehielmin mielikuvituksellisissa ja värikkäissä asuissa, joita tanssijat vaihtavat tiuhaan tahtiin. Puvuissa on leikillisyyttä ja monenlaisia viitteitä niin historiallisesti kuin maantieteellisestikin.

Juicyn pääsisältönä on itse liike, jota kukin tekee ryhmässäkin ollessaan pääasiassa itsekseen muutamia lyhyitä kohtaamisia ja kontakteja lukuun ottamatta. Toisiaan seuraaviin kohtauksiin voi halutessaan kuvitella minitarinan, mutta yhtä hyvin voi vain nauttia vaihtelevasta tanssista ilman sen kummempaa sisältöä.

Sillä nautittavaa ryhmän tanssi on. Toki Jenni-Elina von Bagh, Heidi Naakka, Sofia Ylinen, Mikko Paloniemi sekä Lähdesmäki ja Vesterinen on totuttu näkemään taitavana ja moneen venyvänä tanssiryhmänä. Nyt heidän tanssissaan on lisäksi vapautuneisuutta ja sensuellia pehmeyttä.

William Ilesin näyttämöä ympäröivät vaaleat valokangaspylväät ja valkoisesta lattiasta heijastuvat auringonkeltaiset valot nostavat tanssijat esille milloin pehmeästi milloin rantahiekan kirkkaasti.

Juicy on kuin mehukas hedelmäcoktail, joka virkistää maukkaasti harmaan talven keskellä.