Arvio: Palvelija
Martti Suosalo hurmaa Palvelijassa
Tunnistatko itsestäsi palvelijaluonteen? Sellaisen pyyteettömästi toisten eteen työskentelijän, auttajan, neuvojan, lohduttajan ja eläytyjän. Satutko vieläpä olemaan palveluammattilainen: vaikkapa sairaanhoitaja, pappi, poliisi, kampaaja tai kätilö?
Palvelijuuden ytimeen luotaa kirjailija Kari Hotakaisen uutuusnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä. Kuin itseoikeutettu valinta monologinäytelmä Palvelijan rooliin on Martti Suosalo, joka on myös ohjannut esityksen yhdessä Raila Leppäkosken kanssa.
Näytelmän tai ”seminaarin”, niin kuin päähenkilö, hurmaava vanhan ajan rikosylikomisario Arto Jylhämö (Suosalo) tilaisuutta kutsuu, aiheena on ihmisluonne pintakiiltoineen, heikkouksine ja yllättävine puolineen. Olemme kuin maatuska-nuket. Ytimemme on usein piilossa. Mikä katkaisee nöyrän palvelijan selkärangan ja tekee hänestä tappajan?
Martti Suosalo muuntautuu silmiemme edessä komisariosta suntioksi ja uupuneeksi omaishoitajaksi, pienipalkkaisiksi venymisen ammattilaisiksi. Suosalon mimiikka ja gestiikka ovat vertaansa vailla. Pappina hän saa katsomon veisaamaan virttä ”Sienestäjä Seijan” hautajaisissa. Teksti on hyvin tunnistettavaa Hotakaista. Alun hulvattomasta hahmopotpurista kuljetaan ihmisluonnon tummimpien puolien pohdintaan.
ESSI SALONEN