Saavutettavuustyökalut

KAIKKI ESITYKSEMME ON PERUTTU 14.2.2021 ASTI. Syynä peruutuksiin on epävarmuus epidemiatilanteen kehitykseen liittyen. Olemme yhteydessä lipun varanneisiin ja ostaneisiin asiakkaisiimme. Asiakaspalvelumme palvelee puhelimitse numerossa (09) 394 022. Lippumyymälä on suljettu toistaiseksi.
Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Kaktuksen kukka

– Kulttuurikuu -blogi – 24.04.2016

Helmeilevän kepeä farssi – Kaktuksen kukka

Oi, mitä kepeyttä. Ranskalaista hupsuttelua ja ketterää komediaa parhaimmillaan. Sitä on Helsingin Kaupunginteatterin näytelmä Kaktuksen kukka. Ihmissuhdefarssi, joka saa kohtaus kohtauksen jälkeen yhä farssimaisempia piirteitä. Kerrassaan pirteä ja viihdyttävä teatterikokemus. Ranskalaiset osaavat kepeän komedian lajin, jossa tarina kasvaa ja kiihtyy loppua kohti yhä naurettavammaksi ja erikoisemmaksi. Yleisö ei vain enää kerta kaikkiaan pystynyt pitelemään nauruaan.

Kaktuksen kukka lähtee asetelmista, jossa hieman vanhempi hammaslääkäri on suhteessa nuoreen naiseen. Hammaslääkäri on huijannut olevansa varattu ja perheellinen mies, jottei joutuisi sitoutumaan ihastukseensa. Mutta lääkärihän rakastuu ja siitä lähtee käyntiin mitä ihmeellisempi tarina keksittyine vaimoineen ja lapsineen. Kun tuntuu, ettei tarina voisi enää monimutkaistua enempää, syntyy juoneen sattuman kautta kohtaamisia ja ihmissuhdekuvioita, joiden selittelyt eivät vain enää kestä päivänvaloa. Ja sekös yleisöä naurattaa.

Tarinan päärooleissa ovat huikeat roolisuoritukset tekevät Santeri Kinnunen sekä Satu Silvo. Kinnunen lääkärinä ja Silvo hänen takakireänä assistenttinaan. Parivaljakon sanailu, erilaisuus ja rytmintaju ovat loistavia. Vappu Nalbantoglun rakastajattaren rooli jää hieman ohueksi, vaikkakin kukkaistytön jammailu sopii ajan kuvaukseen. Ranskalaiset komediat ovat usein nopeita ja niin on tälläkin kertaa. Kohtaukset ja lavasteet vaihtuvat ketterästi ja sopassa on loppua kohti monta sivujuonnetta. Lopulta Kinnusen esittämä lääkärikin väsyy jo selittelemään ihmissuhdekuvioitaan. Lumipalloefektin tavoin lääkärin pieni huijaus muuttuukin liian suureksi. Mutta kuten aina kepeissä komedioissa – loppu hyvin kaikki hyvin.

Erityisen maininnan ansaitsee useassa sivuosassa pyörivä Eija Vilpas. Niin hammaslääkärin asiakkaana, tarjoilijana kuin tiskijukkanakin esiintyvä Vilpas naurattaa pelkällä olemuksellaan. Näytelmän puvustukseen ja lavastukseen on myös upotettu yksityiskohtia, jotka vain tarkkaavaisimmat huomaavat. Vilppaan roolihahmon asu hammaslääkärin vastaanotolla vaihtuu joka kerta yhä kuviollisemmaksi ja hatut mitä korkeammaksi, samaan tahtiin roolin yhä sekavamman käytöksen kanssa. Silvon esittämän assistentin työpöydän kaktukseen ilmestyy lopulta kukka, joka kuvaa Silvon hahmon muuttumista takakireästä assistentista viehättäväksi ja vapautuneeksi naiseksi. Yksityiskohtia, jotka kertovat tarkkaan harkitusta näytelmästä.

Kaktuksen kukka on myös elokuva. Vuonna 1969 ilmestyneessä elokuvassa näyttelevät Walter Matthau, Goldie Hawn sekä Ingrid Bergman. Elokuvaa ei harmittavasti löydy Netflixistä, mutta elokuva on ehdottomasti seuraavaksi katsottavien listalla. Näytelmä jätti hyvän mielen ja nauratti yleisöä vielä teatterin ulkopuolellakin. Tämä täytyy kokea vielä uudelleen.