Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Kenraali ja Casanova

– Me Viisi -matkailublogi – 23.09.2016

Kenraali ja Casanova – naistenmiehen maine murtuu

Näytelmä alkaa kolmoisdraaman tavoin: on kaksi varttunutta miestä ja heitä nuorempi nainen. Kenraali ja Casanova ei sorru kuitenkaan tavallisuuteen, sillä sen henkilöhahmotkaan eivät olleet omana aikanaan mattimeikäläisiä.

Kenraali Yrjö Maunu Sprengtporten oli 1700-luvulla elänyt ristiriitoja herättänyt hahmo. Hänen ansiokseen on luettu se, että Venäjä voitti Suomen sodan.

Giacomo Casanova ei ole Sprengtportenia vähäisempi mies. Hän on jäänyt historiankirjoihin naistenmiehenä: hänen kerrotaan hurmanneen yli 200 naista.

Kaksikko kohtasi Böömissä Teplizin kylpyläkaupungissa 1790-luvulla. Casanova eli tuolloin kaupungissa viimeisiä vuosiaan rikkaan kreivin kirjastonhoitajana. Kenraali puolestaan saapui kaupunkiin parantelemaan sotahaavojaan.

Kotimainen uutuusnäytelmä

Herkullinen, historiallinen lähtötilanne luo hyvän perustan näytelmälle. Sen päälle Pasi Lampela on rakentanut fiktiivisen tarinan kenraalin ja Casanovan ystävystymisestä. Näytelmä sai maailman ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämöllä elokuun lopussa. Suuri tarina on saanut arvoisensa näyttelijät. Päärooleissa kenraalina ja Casanovana nähdään Santeri Kinnunen ja Pekka Laiho.

Kylpyläkaupungissa on yhtä aikaa myös markiisitar de Bois (Saija Lentonen). Naimaton siniverinen hakeutuu miesten seuraan. Naisen tarina on hyvin surullinen: hänet on kasvatettu pelkäämään. Vasta elämänkokemusten myötä hän on saavuttanut jonkin verran itsevarmuutta. Kenraali rakastuu markiisittareen ja haluaisi hänet vaimokseen. Markiisitar on kuitenkin kovin epävarma tunteistaan.

Casanovakin olisi ollut ylpeä

Kaunis cembalo-musiikki täydentää näyttelijöiden pitkiä dialogeja. Nykyihmiselle soittimen ääni kuulostaa kovin eksoottiselta: siinä on aivan erilaista pehmeyttä kuin pianossa. Soitto ei tule edes nauhalta, vaan lavalle on saatu aito instrumentin osaaja.

Näytelmän valopilkku on pienessä sivuroolissa näyttelevä Jouko Klemettilä. Hänen roolihahmonsa Herman Götz on oopperalaulaja ja silmänkääntäjä. Klemettilä on saanut roolihahmonsa täyteen tunnetta: Götz on mahtipontinen esiintyjä, mutta lopulta omaa etuaan tavoitteleva kiero mies.

Myös Pekka Laiho loistaa Casanovan roolissa. Yli 50 vuotta teatteria tehnyt näyttelijä ammentaa taitojaan kaikista aiemmista rooleistaan.

Lopputuloksesta olisi Casanova itsekin ollut varmasti ylpeä. Laihon Casanova ei ole tyhjäpäinen naistennaurattaja, vaan älykäs ja sosiaalinen.