Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Grönholms metod

Jenni Järventaus – Me Naiset – 02.02.2006

TAJUSINPAS!

Neljä uraohjusta saapuu työhaastatteluun. Tarjolla on asema Dekia-kalustefirman johdossa Barcelonassa, ja hakijoilla edessä karmaiseva kokemus: ruotsalaisen psykologin kehittämä testi, joka on yhdistelmä lasten leikkejä ja tositelevision rääkkäyskisoja.

Näin paljon on näytelmästä tiedossa etukäteen, kun matkaamme Lilla Teaterniin. Seuralaista hermostuttaa: hän on käyttänyt ruotsin taitojaan viimeksi yli vuosikymmen sitten. Entä jos hän ei tajua näytelmästä yhtään mitään?

Esirippu nousee, ja kolme miestä ja nainen saapuvat lavalle. Hahmojen piirteet selviävät nopeasti: Pekka Strang on laskelmoiva, Sampo Sarkola herkkätunteinen, Carl-Kristian Rundman hermostunut ja Jonna Järnefelt luunkova bisnestyyppi. Pudotuspeli käynnistyy heti, koska vain yksi palkataan.

Mysteerinen tarina alkaa kehittyä, ja seuralaisen suunnasta kuuluu naurunhörähdyksiä samaan tahtiin kuin koko yleisöstä – usein.

– Näyttelijät ovat loistavia. Carl-Kristian Rundman tosin puhuu kovin nopeasti. En saa kaikesta selvää, vierestäni kuiskataan.

Vajaan kahden tunnin aikana tapahtuu monta pähkähullua käännettä, ja juoni pitää jännityksessä loppuun asti. Valojen syttyessä seuralainen on helpottunut. Haparoivalla ruotsintaidolla pysyy hyvin kärryillä, vaikka pari vuorosanaa jääkin epäselväksi.

– Tapahtumille osaa nauraa, jos on joskus käynyt työhaastattelussa. Mahtava kokemus, oli äidinkieli kumpi kotimainen tahansa.