Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Aikuisten joulukalenteri

Kaarina Naski – Länsi-Uusimaa – 18.11.2017

Tuleeko joulu ilman stressiä?

 

Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä on jo pikkujoulumielellä ja tartuttaa sen katsojiinkin. Jyrki Karttunen kollegoineen analysoi joulun valmistelu- ja viettotapoja hyväntahtoisen kriittisesti. Että miksi isät saavat erityisen paljon hepuleita joulun alla ja äidit ovat nääntyä lanttuja ja porkkanoita survoessaan. Kuka niistä laatikoista edes tykkää ja ”tartteeko olla kiltti jos ei taho”?

Aikuisten joulukalenterin toteutus ottaa hyvällä tavalla mallia lapsille suunnatuista projekteista. Yleisö houkutellaan mukaan toistelemaan heitä varten laadittuja ”repliikkejä”, olemaan aloitteellisia, ottamaan kantaa. Ja yllättävän hyvin se onnistuu, me suomalaiset alamme oppia!

Aiheeseen eläydytään tottakai tanssijain notkeudella, yllätyksellisellä liikekielellä ja seikkailuhengessä. Jyrki Karttunen vetää keskeisen terapeuttiroolin viimeisen päälle, hän sekä tanssii briljantisti niinkuin ammattilaiselta sopii odottaakin, että replikoi selkeästi. Nyt voidaankin puhua esteettisestä terapiasta. Ja oli miten oli –  ainakin katsoja rentoutuu lumi- ja nallesateessa. Luit oikein. Halinallet nostetaan terapiassa kunniaan; niitä tarvitaan tietenkin sekä uhmaikäisten lasten että uhmakkaiden isojen poikien rauhoittamiseen. Niinpä näyttämölle saadaan oikein nallekate. Arvatkaapa miten.

Tarinan kehyksiksi on rakennettu eräänlainen laatikkoleikki. Kukin tiimin jäsen saa vuorollaan avattavaksi yhden laatikon, joulukalenterin luukun. Sisältönä on monenmoista viisautta, ohjetta, tehtävää ja tavarataivaasta pudonnutta esinettä. Tuttuja tunnusmerkkejä ihmisluonteesta, arjesta ja juhlasta, ei vähiten satavuotiaan Suomen ikoneista ja niihin liitetyistä arvostuksista.  Runsas musiikkikulissi sisäänupotettuine sooloineen ja kokonaisilmaisuineen tekee illasta syliintulevan. Villihköä aikuishuumoria on käytetty hillitysti tämän gourmet-aterian mausteena, ja roolihenkilöt ovat juuri niin vakavissaan kuin pelin henki edellyttää. Emilia Nyman Joulun Taikana, Tiina Peltonen Joulukuusena, Leenamari Unho Jouluenkelinä ja Mikko Vihma Joulupukkina ovat ensemblen mainioita, sävykkäästi tulkitsevia näyttelijäjäseniä. Heidi Naakka tanssii pisteet kotiin Lucia-neitoa ja rouva Trumpia varioiden, Katri Soini edustaa Tiernapoikia silmänräpäytystä vikkelämmin  tanssiaskelin, Jyrki Kasper eläytyy Pähkinänsärkijäksi ja Mikko Paloniemi Joulutontuksi. Täyteaineistoa saadaan mm. ”tähti-tuomaristosta”, Jorma Uotisen verbaalisen ilmaisun imitoinnilla; tanssigurullahan on merkittävä kytky Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän alkutaipaleen vauhdittamiseen.

Nykytanssi tuo Aikuisten joulukalenterissa luontevasti kortensa kekoon yhtenä juhlavuoteen ajoittuvana teatteriproduktiona. Se on kaikkea muuta kuin pönöttävä ja hyvä niin, mutta olisiko sentään ollut paikallaan laatia esitykselle kunnon päätösnousu? Nyt korttipakka tuntui lopussa hieman hajoavan. Vielä yksi pähee solistinen ohjelmanumero tai lavantäyteinen grande finale. Ja se olisi siinä.