Saavutettavuustyökalut

Arvio: Everstinna

Leena-Maija Tuominen – LM-mummin maailma -blogi – 27.10.2019

Everstinna Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön lattia on päällystetty poron taljoilla, on suonsilmäke ja vaatepuu sekä vain muutama huonekalu. Ja näyttämöllä on kaksi tuntia vain yksi näyttelijä, HEIDI HERALA.

Menossa on Rosa Liksomin romaanista Everstinna Susanna Airaksisen dramatisoima ja ohjaama näytelmä, jolla on sama nimi kuin romaanilla. Tarinan pohjana on oikean everstinnan ja kirjailijan Annikki Kariniemen värikäs elämä.

Näytelmän everstinna on Heidi Herala, joka yltää roolissaan elämänsä suoritukseen. Mikä energia, tilanteen hallinta, osaaminen, innostus, murteen hallinta, rakkaus esittämiseen ja roolihenkilöön! Näyttelijä on 59-vuotiaana uransa huipulla ja katsojalle jää tunne minne hän vielä ehtiikään.

Everstinnan tarina on kaikella tavalla hyvin poikkeuksellinen. Aikuinen nainen muistelee rakastuneensa 32-vuotiaaseen everstiin ollessaan neli-vuotias. Eversti oli hänen kotonaan upseeri-isän vieraana. On kuljettava pitkä tie ennen kuin eversti vie runotyttönsä, rakastajattarensa vihille. Mutta kaikki muuttuu sen jälkeen kun avioliitto on solmittu.

Everstin mielivallalla, väkivaltaisuudella, itsekkyydellä ja häikäilemättömyydellä ei ole minkäänlaisia rajoja. Vaimo ei ole hänelle minkään arvoinen – ei vaikka tämä on jo saavuttanut mainetta kirjailijana. Kun everstinna saa vapautensa takaisin, hän hankkii opettajan paikan ja jatkaa kirjoittamista. Hänen ratkaisunsa elämän uudelleen järjestämisessä on yhtä kiihkeä ja omalaatuinen kuin suhde everstiin. Nyt rakkauden kohteena on parikymmentä vuotta nuorempi sekatyömies Taisto, jonka kanssa Everstinna solmii avioliitonkin.

Näytelmä vilisee Suomen historian oikeita henkilöitä, joita Everstinna (Annikki Kariniemi) on everstin rinnalla tavannut. Everstin esikuvana on Oiva Willamo. Kuvaukset tärkeistä henkilöistä eivät ole aina kovin imartelevia.

Heidi Herala kertoo tämän kaiken kiihkolla ja voimalla. Musiikki (Johanna Puuperä), lavastus ja puvustus (Vilma Mattila) sekä valot (Vesa Ellilä) rakentavat esityksestä ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Kerrankin oli helppo ensimmäisten joukossa nousta taputtamaan kiitokset näyttelijälle ja muillekin tekijöille.