Arvio: Fly Me To the Moon
– Me viisi -blogi – 16.9.2018
Lennetään kuuhun tai ainakin Barcelonaan! – Sipilänkin kannattaisi kuunnella Lilla Teaternin kotihoitajia.
”Fly me to the moon, let me play among the stars”, lauloi Frank Sinatra. Kappaleen levytyksestä kului vain jotakin vuosia ennen kuin ensimmäinen ihminen käveli kuussa.
Lilla Teaternin näytelmässä Fly Me To The Moon kotihoidon työntekijät Fia ja Lilja eivät haaveilee kuulennosta, vaan kollegan polttareista Barcelonassa ja Liljan tyttären luokkaretkestä. Kotihoidossa palkka on pieni, eikä polttarimatkaan tai luokkaretkeen löydy rahaa.
Fia ja Lilja ehtivät rupatella hetken kotikäyntinsä lomassa. Asiakas Martin on vessassa ja kohta hänet on tarkoitus pestä.
Odottaessaan he ruotivat Sipilää ja hallituksen toimia. Aktiivimalli saa kovaa kritiikkiä hoitajilta. Heidän läheisissään on työttömiä, jotka joutuvat jatkossa sinnittelemään entistä pienemmällä työttömyyskorvauksella.
Meni syteen tai saveen
Fian ja Liljan ihmeteltyä aikansa sitä, miksi Martinin aamutoimet kestävät niin kauan, he päättävät murtaa lukitun vessanoven. Mies löytyy kuolleena vessan lattialta.
Kotihoitajat hermostuvat ja häkeltyvät asiasta, eivätkä oikein osaa toimia. Fia keksii, että tänään maksetaan Martinin eläke, jonka Lilja on tavallisesti nostanut Martinille.
Eihän Martin sitä enää tarvitse, joten hoitajat voisivat jakaa rahat keskenään. He voisivat väittää viranomaisille, että Martin eli vielä aamukäynnillä.
Lilja kauhistuu, mutta myöntyy Fian maalailtua, mitä kaikkea rahalla voisi tehdä. Sillä maksaisi tyttären luokkaretken ja saisi jotain kivaa itsellekin.
Alkaa alati syvenevä valheiden kierre. Pienen valheen jälkeen on helppo hyväksyä toinen ja kolmas.
Näytelmä onkin vallan surkuhupaisa. Fia on kotihoitajista se, joka määrää, ja Lilja vikisten tottelee. Fia keksii aina ratkaisun meni homma syteen tai saveen.
Dialogia ilo seurata ja kuunnella
Näyttelijäkaksikko Pia Runnakko Fiana ja Linda Zilliacus Liljana ovat rutinoituneina näyttelijöinä riemastuttava pari. Heidän kahdenkeskistä dialogiaan on ilo seurata ja kuunnella. Siitä loistaa ammattitaito ja vuosien kokemus.
Repliikit sisältävät paljon päivänpolttavaa asiaa, ja niistä saadaan kivaa komiikkaa mukaan näytelmään. Kaksikko ruotii Sipilän lisäksi Wahlroosin metkuja.
Hoitajien sanoma osuu ja uppoaa. Sen osoittivat jo Ylen haastattelemat kätilöt, jotka saivat Juha Sipilän pään kääntymään kilpailukykysopimuksessa. Toivottavasti Sipilä kuuntelee Lilla Teaternin kotihoitajia myös yhtä tarkalla korvalla.
Fly Me To The Moon on ehdottomasti ajankohtainen näytelmä eduskuntavaalien alla. Ainoa huono puoli on se yllättävän lyhyt kesto: tunti ja viisi minuuttia. Olisin nauttinut kauemminkin tämän duon dialogista.
Näytelmä on tekstitetty suomeksi.