Arvio: Hansu ja Pirre – Mieleni minun tekevi
Kun on ihmisellä se riemun tunne…
Loimaan tikkakerhon riemukas porukka on saanut vuokrattua Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön taideiltamiaan varten. Hieno juttu, sillä näin saavat helsinkiläisetkin mahdollisuuden juhlistaa tikkakerhon kanssa sen pitkäaikaista toimintaa. Tiedossa on isänmaallista ohjelmaa Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Kerhon puheenjohtaja Pirjo Talvikki Kaasinen eli Pirre (Eija Vilpas) ja sihteeri Aila Hannele Kaakko eli Hansu (Riitta Havukainen) toimivat iltamien emäntinä ja johdattavat katsojat nauruhermoja kutkuttavan ohjelmiston äärelle.
Tietysti Loimaan rouvilla on yhä yllään samat vetimet. Kaameat toppahousut, punainen tuulipuvun takki ja hiuspinnit ovat mukana kuten aina ennenkin. Muutenkin kaksikko on entisellään. Pirre on edelleen sama vanha, jutuissaan suoraakin suorempi siivousalan yrittäjä ja Hansu kummallisin sanapainotuksin ja hienostelevin sanakääntein jutteleva haahuilija.
Kaupunginteatterin Hansu ja Pirre – Mieleni minun tekevi koostuu pääosin Loimaan tikkakerhon kulttuurijaoston filmihullujen ja teatteripiirin iltamia varten tuottamiin ohjelmanumeroihin. Kulttuuripläjäys onkin melkoinen. Huh huh! Lavalla nähdään niin tanhupiiri Supikkaiden perinteistä kansantanhua kuin modernimpaa populääritanssiakin. Kuullaan kalevalahenkistä runoutta ja tietysti kajautetaan yhteislaulu. Illan kruunaavat arpajaiset, joihon Kaupunginteatterin uusi johtaja, Kari Arffman, ”on lahjoittanut” pääpalkinnoksi itse tekemänsä töher… taulun. Tikkakerhon jäsenten tekeleitä on nähtävissä myös lämpiön puolella.
Hansun ja Pirren huumori on vastustamatonta, paikon kaksikon meno lavalla äityy hulvattomaksi. Esitys on taattua laatua ja parivaljakon edesottamuksia vuosikymmeniä seuranneille ihan ehdoton must. Jälleen kerran rouvat pohtivat ja retostelevat myös nykyajan ilmiöitä ja löytävät hersyvää huumoria joskus myös yllättävistä ja kipeämmistäkin aiheista. Havukainen ja Vilpas ovat myös käsikirjoittaneet ja ohjanneet teoksen.
Parivaljakon muuntautumiskykyistä näyttelijäntyötä ei voi seurata kuin ihaillen. Näyttämöllä ja videoprojisointeina nähdään Hansun ja Pirren lisäksi koko joukko muitakin hulvattomia hahmoja ja kaksikon muuntautumiskyky ja heittäytyminen eri hahmoihin on ilmiömäistä. Iltamien aikana näyttämöllä nähdään esimerkiksi koko joukko Suomen historian suurnaisia saunan lauteilla Fredrika Runebergista Alli Paasikiveen. Havukaisen tulkitsema vankien auttaja Mathilda Wreden ristiriitainen hahmo on hykerryttävä.
Ensi-iltayleisö selvästikin nauttii näkemästään. Välillä katsomo suorastaan repeilee. Havukainen ja Vilpas ovat luoneet hahmonsa alun perin televisiosarjaan Fakta homma, jonka ensimmäiset jaksot esitettiin televisiossa vuonna 1986. Sarja sai myöhemmin jatkoa ja tekijät ovat esittäneet hahmojaan vuosien varrella monissa tilaisuuksissa. Nyt Helsingin Kaupunginteatterissa nähdään kavalkadi muitakin hahmoja, mutta Hansu ja Pirre omine tuttuine, ihastuttavien ja aina niin tunnistettavine erityispiirteineen ovat onneksi tallella. Heidän edesottamuksistaan ja sanomisistaan yleisö myös selvästi nauttii.
Mainittava on myös maksalaatikko-hip-hop-battle. Rusinaton (Vilpas) ja perinteinen rusinallinen (Havukainen) maksalaatikko kohtaavat hillittömässä tanssinumerossa. Maksalaatikot näyttävät taitojaan ja ottavat mittaa toisistaan. Sari Haapamäen koreografian liikekieltä lavalla tulkitseva pääpari ja mainio sanoitus availevat nauruhermoja siihen malliin, että maksalaatikkoja katsellessa vesi herahtaa sekä kielelle että silmiin.
Helsingin Kaupunginteatterin Hansu ja Pirre – Mieleni minun tekevi on osuva ja sopivan hulvaton taideiltamanumero piristämään pimeneviä syysiltoja. Niitä myrskyisiä iltoja kun edesmennyt anoppi raapii ikkunalaseja…