Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Min fantastiska väninna

Kirsi Ranin – Kirsin Book Club blogi – 21.9.2022

Tämän näytelmän ensi-iltaa todella odotin! Min fantastiska väninna tuo Elena Ferranten vaikuttavan Napoli-sarjan näyttämölle. Neljä upeaa kirjaa on tiivistetty kolmen ja puolen tunnin näytelmäksi. Me Ferrante-fanit koimme tunteellisen jälleennäkemisen kirjasarjan pääparin Lenú Grecon ja Lila Cerullon kanssa. Muutkin napolilaiskorttelin henkilöt ovat mukana, mutta selkeissä sivurooleissa.

Min fantastiska väninnan ensi-ilta oli Lilla Teaternissa torstaina 15.9.2022. Tallensimme Airin kanssa tunnelmamme heti aplodien jälkeen podcast-jaksoksi. Kuuntele klikkaamalla kuvan nuolta tai suoraan Soundcloudista, Apple Podcasteista tai Spotifysta.

Fantastisten ystävättärien tarina

Min fantastiska väninna noudattaa Napoli-kirjasarjan tapahtumia. Pääkohdat on poimittu ja sovitettu näyttämölle. Kun näyttämöllä Lenú on Ischialla tai Lila makkaratehtaassa, muistot kirjojen kohtauksista tulvahtavat mieleen ja täydentävät kokonaisuutta.

Kirsinbookclubilainen Heli oli käynyt katsomassa esityksen ilman että oli lukenut kirjoja. Hän kertoi pysyneensä hyvin tarinassa mukana esimerkiksi näyttämön taustatekstien, joissa oli vuosiluvut, avulla.

Kirsin Book Clubissa on käsitelty jokaista sarjan kirjaa ja parhaiten saat käsityksen kirjasarjan tapahtumista lukemalla jutut järjestyksessä:

  1. Loistava ystäväni, lapsuus ja nuoruus – kirjoittajana Varpu Olsonen
  2. Uuden nimen tarina – kirjoittajana Airi Vilhunen
  3. Ne jotka lähtevät, ne jotka jäävät – kirjoittajana Airi Vilhunen
  4. Kadonneen lapsen tarina – kirjoittajana Kirsi Ranin

Näytelmän pääpari Lenú ja Lila

Kohtasin pääparia esittävät Pia Anderssonin ja Cecilia Paulin teatterin syysinfossa. Jo ensikatseessa ihastuin heihin, he vastasivat erinomaisesti ulkoiselta habitukseltaan minun kirjasarjan pohjalta luomia mielikuviani Lenústa ja Lilasta.

Vaikutelma vain vahvistui kuin näin heidät näyttämöllä. Podi-jaksossamme Airi nostaa esiin, kuinka näyttelijät olivat tavattoman uskottavia rooleissaan eri ikäkausina.

Tässä lainaus blogijutustamme, joka sopii hyvin myös teatteriesityksen esittelyyn:

Lila on Lenun peili. Kaikkea tekemistään, osaamistaan ja ulkonäköään hän vertaa Lilaan, ja tuntee jäävänsä kakkoseksi. Lila on älykkäämpi, kauniimpi, pärjäävämpi. Kirjan tarina etenee vuorovedoin: Lenu menestyy koulussa ja oppii uutta ja kohta Lila osoittaa osaavansa samat asiat ja paremmin. Lenu ihailee ja rakastaa Ninoa ja kokee saavansa vastarakkauttakin, mutta pian Nino onkin umpirakastunut Lilaan. Nuorten naisten ystävyys välillä viilenee ja ystävykset erkanevat toisistaan palatakseen taas läheisiksi.” (Airi Uuden nimen tarinan blogikirjoituksessa)

Riikka Oksasen fantastinen ohjaus

Olin katsomassa Min fantastiska väninnan avoimia harjoituksia elokuussa Taiteiden yössä. Nyt oli hienoa nähdä, kuinka silloin nähdyt kohtaukset olivat kehittyneet. Kaikkinensa voi kiittää ohjaaja Riikka Oksasen näkemystä, kuinka laaja kokonaisuus on saatu erinomaisen hallitusti ja ilman kiireen tuntua lavalle.

Vasta jälkikäteen luin, että Riikan edellinen ohjaus oli KOM-teatterin Lou Salomé, jota myös rakastin (mutta josta kirjoittaminen blogiin jäi) ja sitä aiemmin saman teatterin Poika, joka oli sydänveren koskettava esitys. Miten en ollut aiemmin tai edes Riikan Kaupunginteatterin syysinfossa tavatessani tajunnut, että hän on nainen minua puhuttavien esitysten takana? Nyt Riikka Oksanen seurantaan, enää en lipsauta yhtään hänen ohjaamaansa teosta ohitse!

Peukut ylös ja vahva suositus

Podi-jakson lopussa peukutamme esitykselle. Airilla oli pieni varaus, kynnenpää alas, mutta minulla nousi molemmat peukut ja varpaatkin. Toki pieniä puutteita voisi listata, mutta mitä niistä, kun oma katsomokokemus oli niin vahva: BRAVO!

Rakastin kirjasarjaa, tv-sarjasta en tykännyt ja Lillanin näytelmä oli minusta hurmaava ja koskettava. Edelleen sama kysymys on auki, jonka kirjasin Napoli-sarjan neljännen kirjan, Kadonnut lapsi, blogijutussani:

”Mielessä on edelleen kysymys, kumpi on se ”loistava ystävä”. Onko se Elena, joka on ponnistanut tunnetuksi ja arvostetuksi kirjailijaksi? Elena, joka on valmistunut yliopistosta, saavuttanut itsellisen aseman, joka käy ajankohtaisohjelmissa kommentoimassa naisten asemaa ja nostaa korttelia hallinneen mafian teot esiin.

Vai onko se Lila, tuo lahjakas ja oikukas nainen, joka lopetti opinnot yläkouluun, jossa on Peppi Pitkätossua ja Lisbeth Salanderia? Lila, joka ei taivu vastoinkäymisten edessä, vaan uppiniskaisesti jatkaa, vaikka aina ei kannattaisi. Lila, joka halutessaan voi lumota kaikki, mutta useimmiten ei halua.