Arvio: Mikko Räsäsen tulevaisuus
Mika Ripatin kirjoittamassa näytelmässä kuultaa, että kirjoittaja tuntee asian, josta on kirjoittanut. Ripatti on kirjoittajatyönsä ohella vesihuollon ja katujen rakentamisen ammattilainen työskennellen Staran kaupunkitekniikan rakentamisen puolella esimiehenä.
Näytelmä kertoo eri sukupolvien iseistä ja pojista, luokattoman yhteiskunnan luokista, työn tekemisestä, imagosta ja erilaisten ihmisten kohtaamisista. Keskiössä on Staran kaupunkitekniikan rakentamisen puolella työmaan nokkamiehenä toimiva Mikko Räsänen (Martti Suosalo).
Näytelmässä Mikko Räsäsen työporukka uusii viemäriverkostoa, mutta kaupunkilaisille on kerrottu tekeillä olevan pyörätien. Palvelumuotoilija Lasse Kosonen (Rauno Ahonen) ja Mikko Räsänen joutuvat törmäyskurssille työmaalla, ja tämän seurauksena Kososen pyörä rikkoutuu. Mikko Räsänen lupautuu korjauttamaan pyörän. Kun Kosonen vie pyörän merkkikorjaamoon, nousevat kustannukset satoihin euroihin. Tähän Räsäsellä ei ole varaa, jonka jälkeen hän lupautuu tekemään Kososen kylpyhuoneremontin.
Mikko Räsänen työporukoineen haluaisi vain keskittyä työhönsä, viemäreiden uusimiseen, mutta kaupunki on palkannut palvelumuotoilija Kososen kohottamaan imagoa. Niinpä kaupunkilaiset voivat seurata reaaliajassa työmaan edistymistä dronekameroiden ansiosta. Väliaikainen pyörätie rakennetaan. Mitä siitä, että kaivon kansi jää sen alle.
Näytelmää seuratessa välillä ei tiennyt, itkeäkö vai nauraa – niin hullulta, mutta myös todelta tuo rakentamistouhu ja imagon parantaminen tuntuivat. Näytelmässä tulee selvästi ilmi, miten eri porukat elävät omassa kuplassaan ymmärtämättä toisten murheita ja ongelmia.
Näytelmä on Martti Suosalon ja Rauno Ahosen juhlaa, mutta myös Jari Pehkosen yksikönjohtaja, insinööri Kimmo Niemi on oivallinen roolisuoritus. Heikki Kujanpään ohjaus ansaitsee kiitokset, samoin muusikko Joakim Berghällin monipuolisuus. Dronekameroiden taitavat lentämiset olivat kuin tanssi.
Näytelmässä on paljon ajattelemisen aihetta, mutta se on paketoitu viihdyttävään muotoon.