Arvio: Näytelmä joka menee pieleen
Kolme kaverusta: Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shields, kirjoittivat vuonna 2012 teatterikoulun lopputyöksi The Play That Goes Wrong -näytelmän. Pienimuotoisen alun jälkeen tämä hulvaton näytelmä sai kuuluisuutta ja lopulta siirtyi Lontoon West Endin ja Broadwayn lavoille. Nyt tämä Näytelmä joka menee pieleen piristää suomalaisia katsojia Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä.
Näytelmä kertoo epäonnisesta teatteriryhmän esityksestä, jossa tosiaan kaikki menee pieleen. Helsingin versiossa Murha Havershamin kartanossa -näytelmää esittää Pääkaupunkiseudun Polytekninen Draamaseura. Harrastajaseuran jäsenet eivät ehkä ole niinkään taitavia kuin innokkaita. Ohjauksesta on vastannut Pentti Kotkaniemi.
Näin siis esityksen ”näytelmässä”. Sitä vastoin ihailin Kaupunginteatterin näyttelijöiden taitoa. Komedioista ja farsseista tuttujen näyttelijöiden (Eija Vilpas näyttämömestari Annena, Eppu Salminen valo- ja äänimies Teuvona, Santeri Kinnunen näytelmän ohjaaja Ristona ja poliisitarkastaja Carterina ja Risto Kaskilahti Jondena eli Charles Havershamina) lisäksi Joel Hirvonen on aivan hulvaton aplodeita kerjäävänä Masana ja puutarhuri Arthurina.
Katsomoon välittyi näyttelijöiden palo ja into, kun pitkän tauon jälkeen he pääsivät esiintymään täydelle katsomolle. Me katsojat aistimme vaaran tunteen, joka lisääntyi näytelmän loppua kohti. Yleisö eli esityksen tahdissa, ja selvästi me nautimme esityksestä.
Parin tunnin nauruterapia teki hyvää.