Arvio: Palkkamurhaajan painajainen
Palkkamurhaajan painajaisessa läiskitään armottomasti
Tässä on syksyn hupaisin farssi! Helsingin Kaupunginteatterin näytelmä Palkkamurhaajan painajainen on hurjan hauska. En ole nauranut teatterissa näin paljon sitten Tampereen Teatterin esityksen Näytelmä, joka menee pieleen.
En ollut yhtään yllättynyt kun luin käsiohjelmasta, että Helsingin Kaupunginteatterin ja Tampereen Teatterin näytelmillä on sama ohjaaja, Mika Eirtovaara. Loistavaa farssia kumpainenkin!
Palkkamurhaajan painajaisessa vierekkäisiin hotellihuoneisiin majoittuu kaksi miestä. Ensimmäinen heistä (Iikka Forss) on ammatiltaan valokuvaaja. Hän on masentunut vaimon lähdettyä avioliitosta psykiatrinsa perään ja suunnittelee epätoivoisena itsemurhaa.
Toinen mies (Santeri Kinnunen) on varannut hotellihuoneen ampuakseen hotellin ikkunasta oikeustalolle saapuvan vangin. Kummankin miehen suunnitelmat menevät uusiksi, kun he tapaavat toisensa.
Soppaan lisätään vielä ylen suulas ja vauhdikas hotellipalvelija, itsemurhaajan ex-vaimo, tämän psykiatri ja vielä ovesta rynnistää poliisikin. Tuloksena on vauhdikas farssi. Yleisö saa nauttia näytelmän naurettavista käänteistä.
Tanssimuuvit amfetamiinihuuruissa
Loistavat näyttelijät esittivät hienoja koomikon puoliansa. Mäiskintää ei näytelmästä puuttunut. Oli ihme, että kehenkään ei tainnut pahemmin sattua, sillä niin kovalla vauhdilla erilaiset tappelukohtaukset seurasivat toisiaan.
Erityisesti trio Santeri Kinnunen, Iikka Forss ja Jouko Klemettilä loistaa näytelmässä.
Kinnusen kasvot ovat todella ilmeikkäät. Näytelmän alussa hän on kovaksikeitetty murhamies, mutta lääkitykset saavat hänet vääntelemään kasvojansa hauskasti. Erityisesti hänen tanssimuuvinsa amfetamiinihuuruissa ovat sanankuvaamattoman mahtavia.
Iikka Forss esittää osansa sopivan yliampuvasti liikuttavana reppanana. Klemettilän roolityö psykiatrina naurattaa. Hänen mörinänsä on aivan uskomatonta.
Antti Peltola esiintyy hotellipalvelijana, joka vähän liiankin innokkaana ravaa huoneissa kommentoiden näkemäänsä koomisesti ja samalla hän pyörittelee silmiään. Aivan loistava roolisuoritus häneltäkin!
Lavastus oli kekseliäs: lavalle on saatu molemmat hotellihuoneet vierekkäin ja näin yleisö sai seurata molempien hotellihuoneiden tapahtumia yhtä aikaa.