Arvio: Suomen hauskin mies
Komendatin karu käsky punavangeille: Tehkää valtionhoitajalle huvinäytelmä – nälänhätä ei ole este
Arvio: Helsingin kaupunginteatterin Suomen hauskin mies kuvaa synkkää aikaa. Täysin musta näytelmä ei silti ole.
Asetelma ei voisi olla paljon hurjempi. Elokuu 1918, punavankileiri Helsingin edustalla sijaitsevassa Iso-Mjölön saaressa. Vankien joukossa on työväenteatterin näyttelijöitä. Vaatteet ovat rättejä ja riekaleita. Nälänhätä vaivaa ja suolen toiminta lakkaa.
Silti pitää tehdä huvinäytelmä, koska komendantti ase kädessä käskee. Hupia pitää saada valtionhoitaja Svinhufvudille, joka on tulossa saareen vierailulle.
Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä esitetään Mikko Reitalan ja Heikki Kujanpään kirjoittamaa näytelmää Suomen hauskin mies. Nimen perusteella voisi ajatella olevan kyse farssista, joita Kaupunginteatterissa on totuttu näkemään, ei draamasta itsenäisyytemme synkimmästä vaiheesta.
Kujanpään ohjaama näytelmä ei silti ole täysin musta. Vaikka vankileirillä henkensä voi menettää varastetun makkaran vuoksi, koetut menetykset yhdistävät ihmisiä ja huumori on keino pitää yllä itsekunnioitusta.
Toivo Parikka, teatterinjohtaja ja punapäällikkö, jota Martti Suosalo hienovireisesti tulkitsee, vitsailee vielä pyssyn piippuun katsoessaankin. Hienon roolin jääkäriluutnantti Alfred Nyborgina tekee Heikki Ranta.
Kuten Suomen 100-vuotisjuhlavuoden monet teokset, tämäkin on vahvasti miesnäytelmä. Pekka Korpiniityn lavastus on pelkistetty. Musiikin on tehnyt Timo Hietala.
Ensi keväänä ensi-iltansa saa samanniminen Kujanpään ohjaama elokuva.