Arvio: Vihainen leski
Vihainen leski viihdyttää
Vihainen leski on Helsingin kaupunginteatterin syksyn suuria näytelmiä. Minna Lindgrenin romaanista sovitettu näytelmä peilaa vanhoja naisia, joilla on vielä pyyteitä ja tekemisen virtaa. Ehkä nykyään kannattaa kysyä, ovatko he kuinka vanhoja +70-vuotiaina!
Dramatisoinnin tehnyt Henna Piirto nostatti näyttämölle itse asiassa selkeämmän tarjottimen ilkeyttä, hubaa ja eläviä rusinoita kuin Minna Lindgren romaanissaan. Piirto on tehnyt toimivan linjavedon satiirityylisen komedian puolelle. Rajanveto ennen ja jälkeen eläköitymisen, leskeytymisen ja niitä seuranneita elämäntilanteita toimii eikä näytelmässä selitellä, vaan toteutetaan ja toimitaan, kuten komediassa pitää.
Ullis on hammaslääkäri entisessä elämässään, toisessa miehensä omaishoitaja ja kolmannessa heräävä naisihminen. Riitta Havukainen on tyylikäs Ullis, vähän tiukkis ja riekkujana muita seuraileva. Pia Runnakko vastaa Pikestä, Eija Vilpas Hellusta ja Kai Lehtinen miesauliista Valtosesta. Siinäpä keskeiset henkilöt, paitsi tietysti Ulliksen rahasta tykkäävät lapset ja Ulliksen haavemies. Ihan trendikkäitä ovat Ulliksen pojanlapset, jotka on kasvatettu sukupuolettomasti ilman vanhanaikaisia rajoja. Mainioita nämä Leena Rapolan ja Marjut Toivasen luomat kersahahmot.
Ohjaaja Kimmo Virtanen pitänyt näyttämöllä hyvän tasapainon, sillä aineksia rönsyihin tässä opuksessa riittää. Koomisissa hahmoissa on tragedian aineksia, ajan hengessä hilluvia naisia ongelmineen ja kääntöpuolena elämän nälkää, joka ”ei sovi sen ikäisille”.
Tässä Vihaisesssa leskessä on lauantai-illan viihdettä ryyditettynä oikealla musiikilla, joka istuu saumattomasti näytelmään. Kun näytelmään on tiivistetty Lindgrenin parhaat ilkeilyt, lopputulos maistuu. Mm. näkymät klassisen musiikin tätiväkeen ja toisaalta kapakoiden suoranuottiseen iskemiseen naurattavat ja saavat katsojan tuntemaan vahingoniloa.
Pimeällä puolella on vanhenemisen ikävät asiat, rahanahneet lapset ja pelko putoamisesta elämän tosikiikusta. Hoivakotikangastus ei ole kaunis, kun on muutakin tekemistä ja pää tallella. Tässä kappaleessa näistä selvitään.
Vihainen leski on kaikkineen tiivis, hauska, siinä on nautittavat musiikit, ja siinä uskalletaan peilata päivän teemoja aika oikeilla nimillä. Teatterissa on lupa nauttia, ihan vaan nauttia ammattilaisten tuottamasta viihtymisestä. Vihaisessa leskessä oli myös kauniit valot ja pukeva lavastus. Eli aidot teatteri-illan elementit.