Kapinallinen kuningatar oli aikansa supertähti
”Idea Kuningatarnäytelmästä syntyi siitä epäkohdasta, että kuningasnäytelmiä on tehty pilvin pimein, kun taas kuningattarista kertovia ei”, kertoo ohjaaja Sini Pesonen.
Ruotsin kuningatar Kristiinassa (1626–1689) Pesosta alkoi kiehtoa erityisesti valtaan ja sukupuoleen liittyvät kysymykset – miten Kristiina rikkoi aikansa normeja ja rakensi oman tiensä kuningattarena.
”Kristiina oli omassa ajassaan hyvin moderni, mutta ristiriitainen hahmo. Häntä kasvatettiin kuin kuningasta ja hän käytti valtaansa itsevarmasti, mutta samalla häneltä odotettiin myös perillisten synnyttämistä”, hän kuvaa.
Käsikirjoittajaksi Pesonen pyysi pitkäaikaista työpariaan Jussi Moilaa, jonka kanssa hän on työskennellyt vuodesta 2006. Moilan mukaan Kristiina oli poikkeuksellinen siinä, miten hän aktiivisesti loi itseään ja etsi identiteettiään.
”Sen aikakauden naisten kuului olla alistuvia, mutta hän kokeili erilaisia ihmissuhteita ja uskontoja, hallitsi kuningattarena ja lopulta luopui kruunusta. Hän oli epätyypillinen nainen hyvin konservatiivisessa ajassa.”
Suurvaltapolitiikkaa ja sivistystä
Kristiinan valtakausi sijoittui aikaan, jolloin Ruotsi oli noussut Euroopan suurvaltojen joukkoon. Hänen isänsä, Kustaa II Aadolf, oli laajentanut valtakuntaa, mutta kaatui taistelussa jättäen kruunun tyttärelleen, joka oli tuolloin vasta pieni lapsi. Käytännössä valtaa piti Kristiinan lapsuusajan hänen isänsä luotettu neuvonantaja, valtakunnankansleri Axel Oxenstierna.
Kuningatarnäytelmä keskittyy Kristiinan noin kymmenen vuotta kestäneeseen hallintokauteen, joka alkoi hänen täyttäessään 18 vuotta. ”Hän joutui taistelemaan vallan takaisin itselleen, koska nämä vanhat ukkelit olivat mieltyneet omaan asemaansa vallan kahvassa”, kuvaa Moila.
Kristiina jatkoi isänsä aloittamaa suurvaltaprojektia, mutta omalla tavallaan. Hän pyrki tekemään Ruotsista kulttuurisen suurvallan tuomalla maahan sivistyneistöä, taiteilijoita ja tieteentekijöitä.
”Kristiinan sivistysprojektiin sekoittuu myös itsekeskeisyyttä. Hän halusi itselleen loistoa, ja se oli varmaan iso motiivi kaikessa taiteen haalimisessa”, Moila sanoo.
Kristiina ei silti keskittynyt ainoastaan kulttuurin kehittämiseen, vaan teki myös merkittäviä poliittisia päätöksiä. Hän esimerkiksi lopetti kolmikymmenvuotisen sodan ja sai maineen rauhan kuningattarena, vaikka hänen temperamenttinsa oli kaikkea muuta kuin rauhallinen.
Kristiinan roolissa nähdään Elsi Sloan, joka on Pesosen mielestä täydellinen rooliin. ”Hän on tämän päivän aktivisti, artisti ja näyttelijä, joka itsekin osaa ottaa ja luoda tilaa.”
Vallankäyttäjä vastoin odotuksia
Kuningatarnäytelmä on historiallinen draama vallasta ja rakkaudesta, mutta siinä on myös kepeyttä ja leikkisyyttä. Koomisia sävyjä tuo muun muassa se, että nuori radikaali kuningatar vastustaa vanhoja hallintomiehiä, jotka yrittävät saada Kristiinan taipumaan perinteisen kuningattaren rooliin.
Kristiina ei kuitenkaan käyttäytynyt odotusten mukaisesti, vaan herätti paheksuntaa ja aiheutti skandaaleja.
”Hän oli oman aikansa juorujulkkis, jonka ihmissuhteista leviteltiin pamfletteja, kirjoituksia ja väärennettyjä kirjeitä”, Pesonen kertoo.
Kristiina kammoksui ajatusta naimisiin menemisestä ja perheen perustamisesta, vaikka häneltä kuningattarena odotettiin sitä. Hänellä oli romanttisia suhteita miehiin ja naisiin, ja hänen läheinen suhteensa hovineitoon pantiin merkille myös hovissa.
Moilan mukaan yksi kiinnostavista kysymyksistä on, miten kahden naisen välistä rakkaussuhdetta voi kuvata kulttuurissa ja ajassa, jossa homoseksuaalisuutta ei edes käsitteenä ollut olemassa. Lisäksi sukupuoli määriteltiin 1600-luvulla tiukan binäärisesti.
”Yleinen käsitys silloin oli, että sukupuolia olisi vain kaksi, nainen ja mies, ja Kristiina puhui itsestään jossain yhteydessä niin, että hänellä oli naisen ruumis mutta miehen sielu”, Pesonen kertoo.
Kristiinassa kiehtoo juuri se, että häntä on niin vaikea määritellä. ”Uskon, että näytelmän nähtyään moni haluaa tietää hänestä lisää. Me olemme menettäneet sydämemme Kristiinalle”, Pesonen sanoo.
Teksti Ida Henritius