Kultainen vasikka

Lilla scenen – Eläintarhantie 5
Ensi-ilta 31.8.2017
Cirka 2 timmar och 30 minuter
19,50 - 39 € (inklusive PM)

Huom! Poistunut ohjelmistosta!

Pjäsen berättar historien om människor som börjar spekulera mitt i instabila förhållanden och nöd, som är blinda av drömmen om att snabbt bli rika och den trygghet det ger. Allt är merchandise, inklusive kärlek.

Av de två döttrarna i fotografen Ahlroos familj, som lever i fattigdom, är Lahja fortfarande ogift, och Eedit är gift med den ärlige affärsmannen Jaakko, men liksom sin mor börjar hon drömma om rikedom och ett större liv. Vem vinner, pengar eller kärlek?

På den nyrenoverade lilla scenen kommer Maria Jotuns underbara språk till sin rätt i denna fräscha version av Den gyllene kalven. Regissören Heidi Räsänen beskriver pjäsen i tidskriften Teatteriin så här: “En kvinna gör det som traditionellt gjorts av män: hon besöker, hon blir rik. Och detta görs utan att bli en dude alls, och det är skrivet genom mycket bra, sarkastisk och listig humor.”

“Öppningspjäsen på Helsingfors stadsteaters lilla scen, Den gyllene kalven, är en två och en halv timme lång upplevelse som jag såg i förhandsvisningen med kalla rysningar på huden. Ibland med tårar i ögonen, ibland med skratt.” Apu-blogg 1.9.2017 – Liisa Talvitie“Under ledning av Heidi Räsänen får Jotuns fina, rika dialog den tolkning den förtjänar. Inte ett ord går förlorat, City Theatres skickliga ensemble betonar texten utan att frysa en sekund.” Kansan Uutiset 17.9.2017 – Anna Paju “Ett budskap förgyllt med komedi når fram bäst!”Västra Uusimaa 11.9.2017 – Kaarina Naski

Tutustu käsiohjelmaan

Taiteelliset suunnittelijat

Heidi Räsänen
Kontroll
Henna Piirto
Dramaturg
Antti Mattila
Produktion
Sanna Levo
Kostymer
Mika Ijäs
Belysningsdesign
Eradj Nazimov
Ljuddesign
Jutta Kainulainen
Kamouflage
Taina Tervo
Frisyrer

Esiintyjät

Rauno Ahonen
Aksel Somero
Heidi Herala
Catherine
Sanna-June Hyde
Liina Suvanto
Petrus Kähkönen
Pekka Karhu
Tuukka Leppänen
Jaakko Honka
Vappu Nalbantoglu
Eedit
Helmi-Leena Nummela
Gåva
Jari Pehkonen
Herman Ahlroos
Ursula Salo
Aliina
Aino Seppo
Anna Aaltonen

Katsomokartta

Lähennä

Näyttämö

Lilla scenen

Eläintarhantie 5, 00530 Helsinki

Lisätiedot ja saapumisohjeet

Galleria

Lavalla seisoo kaksi värikkäisiin pukuihin pukeutunutta naista. Toinen, valkoiseen puseroon ja hameeseen pukeutunut, vastaanottaa käärityn lahjan toiselta, joka on pukeutunut keltaiseen puseroon ja vihreään hameeseen. Molemmat hymyilevät, ja heidän takanaan on tumma teatteritausta.

Lavalla seisoo kaksi naista; toinen kirkkaan keltaiseen puseroon pukeutunut näyttää huolestuneelta, kun taas toinen valkoisiin pukeutunut nainen hymyilee lempeästi ja rauhoittelee häntä kainalossaan. Taustalla roikkuvat siniset verhot.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää; keltaiseen toppiin ja vihreään hameeseen pukeutunut nainen istuu tukin päällä ja jakaa juomaa ruskehtavaan pukuun pukeutuneen miehen kanssa, ja taustalla hymyilee ja halajaa polviaan kotiapulaisen asuun pukeutunut nainen.

Lavalla on kaksi näyttelijää, joista toisella on valkoinen pusero ja hame, ja hän ojentaa kätensä, kun taas toinen, jolla on ruudullinen puku ja pitkä takki, pitää kättä ylhäällä. Taustalla seisoo vanhanaikainen kamera.

Lavalla puhuu intohimoisesti pukuun ja huiviin pukeutunut mies, jolla on hattu kädessään. Neljä aikakauden pukuihin pukeutunutta naista kuuntelee; kaksi seisoo taustalla, yksi istuu valkoisessa, ja toinen seisoo etualalla violettiin ja mustaan pukeutuneena. Teatteriympäristö.

Pitkään takkiin ja hattuun pukeutunut nainen istuu pölkyn päällä mietteliään näköisenä. Hänen takanaan polvistuu lintupukuun pukeutunut henkilö, joka pitää kädessään suurta linturekvisiittaa hämärästi valaistulla näyttämöllä.

Olkaimettomaan pitsimekkoon pukeutunut nainen kohtaa miehen, jolla on valkoinen toppi ja siniset housut. He seisovat lähekkäin dramaattisessa valaistuksessa, mikä viittaa intensiiviseen tai tunteikkaaseen kohtaukseen.

Kaksi esiintyjää sumuisella näyttämöllä, joka on lavastettu pimeäksi metsäksi; toinen soittaa selloa, toinen kävelee kainalosauvojen kanssa, molemmat osittain sumun ja korkeiden puiden läpi suodattuvan hämärän valon peittäminä.

Kaksi naista seisoo vastakkain hämärästi valaistulla näyttämöllä. Toinen valkoiseen mekkoon pukeutunut nainen ojentaa jotain toiselle naiselle, jolla on raidallinen toppi ja valkoinen esiliina. Tausta on sumuinen ja siinä on korkeita, tummia pylväitä.

Lavalla on kaksi aikakauden pukuihin pukeutunutta naista. Toinen istuu keltaisessa topissa ja vihreässä hameessa ja hymyilee, kun toinen seisoo valkoisessa puserossa ja kermanvärisessä hameessa ja kokeilee kenkää. Korkeat puun rekvisiitat ja sininen valaistus luovat metsämaiseman.

Keltaiseen puseroon ja vihreään hameeseen pukeutunut nainen istuu ruskeaan pukuun pukeutuneen miehen vieressä tukin päällä, molemmat nauravat ja nojaavat toisiinsa; naisella on kirja sylissään, ja näyttämön tausta on hämärästi valaistu.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää; pukumies nostaa innostuneesti kätensä kädessään jotain, ja kaksi aikakauden pukuihin pukeutunutta naista, joista toinen on keltainen ja vihreä ja toinen valkoinen, katselee häntä. Heidän takanaan on hämärästi valaistu metsätausta.

Lavalla on kolme näyttelijää, jotka esiintyvät suuren kaatuneen puun vieressä; yksi keltaiseen ja tiilenpunaiseen pukeutunut nainen istuu puun rungolla, toinen valkoisiin pukeutunut nainen seisoo ja lukee, kun taas harmaapukuinen mies tukee puun päätä. Tausta muistuttaa tummaa metsää.

Pitkään takkiin ja hattuun pukeutunut nainen pitelee ruukkukasvia seisoessaan kaatuneen tukin päällä näyttämöllä, taustalla kaksi ihmistä ja kamera korkeiden puiden taustaa vasten.

Kolme näyttelijää esiintyy näyttämöllä metsäisessä ympäristössä; yksi puvussa, yksi ruudullisessa asussa ja kevyessä takissa elehtien ilmeikkäästi, ja yksi sinisessä hameessa vanhan kameran ja puiden rekvisiitan lähellä taustalla.

Ruudulliseen pukuun ja valkoiseen takkiin pukeutunut nainen istuu vilkkaasti hirren päällä esine kädessään, ja hänen vieressään istuu pukuun pukeutunut mies. Taustalla seisoo kaksi naista vintage-kameran ja ruukkukasvin vieressä metsäisessä ympäristössä.

Kaksi aikakauden asuihin pukeutunutta naista istuu matalalla kivimuurilla, toinen valkoisessa mekossa ja toinen ruskeanruskeassa ja beigen värisessä asussa, jossa on hattu. Heidän takanaan seisoo pukuun pukeutunut mies, joka säätää jalustalla olevaa vintage-kameraa.

Neljä näyttelijää hämärästi valaistulla näyttämöllä; kaksi naista istuu kaatuneella tukilla, toisella valkoinen mekko, toisella vaaleanpunainen mekko ja hattu. Keltaiseen puseroon pukeutunut nainen seisoo, ja pukuun pukeutunut mies seisoo vanhan kameran vieressä. Tausta on tumma ja metsäinen.

Ruudullinen nainen vetää lavalla pukumieheltä pitkää köyttä, ja kaksi vaaleisiin mekkoihin pukeutunutta naista seisoo heidän takanaan. Lattialla makaa suuri kaatunut puu rekvisiitta, ja taustalla on tumma sininen valaistus.

Lavalla seisoo nainen, jolla on pilkkihame, saappaat ja höyhenpäähattu, kädessään haulikko ja pehmolelu. Hänellä on koristeellinen viitta. Taustalla juoksee toinen henkilö, jolla on kädessään suuri punainen esine.

Kolme aikakauden pukuihin pukeutunutta näyttelijää esiintyy lavalla, jonka taustalla on pimeä metsä. Yksi nainen seisoo vasemmalla hattu ja viitta yllään, mies istuu kaatuneen hirren päällä keskellä, ja toinen nainen seisoo oikealla pitkässä mekossa ja takissa.

Vaaleaan pukuun ja hattuun pukeutunut mies seisoo näyttämöllä tummiin vaatteisiin pukeutuneen naisen vieressä, joka makaa tukin päällä, kun muut esiintyjät rekvisiittaineen ilmestyvät hämärään taustaan.

Valkoiseen pukuun pukeutunut mies kävelee kohti hymyilevää naista, jolla on ruudulliset housut ja valkoinen toppi ja joka näyttää hyppivän tai tanssivan. He ovat hämärästi valaistulla lavalla, jonka vasemmalla puolella on pinottuja metallituoleja.

Vaaleaan slipsiin pukeutunut nainen seisoo paljain jaloin metallituolilla takki kädessään, kun liiviin ja pukupaitaan pukeutunut mies katsoo häntä. He ovat hämärästi valaistulla näyttämöllä, jossa on tummat verhot ja dramaattinen tunnelma.

Kaksi naista näyttämöllä; toinen etualalla näyttää järkyttyneeltä ja pitelee vaaleanpunaista pitsistä vaatetta, kun taas toinen seisoo hänen takanaan hymyillen ja kädet jännittyneinä yhteen lyötynä. Molemmat ovat teatterivalaistuksen alla.

Lavalla on kaksi naista, joista toinen istuu vaaleanpunaisessa mekossaan jalka pöydällä, ja toinen, mustavalkoiseen asuun pukeutunut nainen pitää jalkaansa. Taustalla näkyy leivonnaisvitriini.

Nainen, jolla on pitsinen olkaimeton mekko, seisoo pienillä tikkailla ja katsoo alaspäin valkoiseen toppiin ja tummiin housuihin pukeutunutta miestä, joka katsoo häntä ylöspäin. Molemmat ovat dramaattisesti valaistuina hämärästi valaistulla näyttämöllä.

Pitkämekkoinen nainen seisoo pöydän ja metallituolien vieressä ja katselee vanhempaa, villatakkista miestä kädet koholla. Etualalla hämärästi valaistulla lavalla on suuri gramofoni.

Lavalla otetaan vintage-tyylinen ryhmäkuva, jonka edessä on kirkas kipinöinti; kuusi ihmistä poseeraa valokuvaajan käyttäessä vanhanaikaista kameraa.

Henkilö, jolla on suuri, hienostunut valkoinen hattu ja tumma takki, seisoo peliautomaatin ääressä ja katsoo alaspäin, kun hän syöttää kolikoita hämärässä ympäristössä.

Valkoiseen hattuun pukeutunut nainen istuu lattialla hajallaan olevien dollarin seteleiden ympäröimänä, ja taustalla on kaksi muuta naista ja kahvila teatterin lavalla.

Valkoiseen, röyhelöiseen mekkoon pukeutunut nainen seisoo istuvan pukuisen miehen takana ja pitelee hellästi hänen päätään, kun hän nojaa taaksepäin silmät kiinni, mikä viittaa dramaattiseen hetkeen näyttämöllä.

Kaksi teatteriasuihin pukeutunutta ihmistä istuu metallisen kahvilapöydän ääressä; toinen kumartuu hymyillen, vihreät hiukset ja klovnimeikki päässä, kun taas toinen, villatakki ja ruudulliset tossut jalassa, hymyilee takaisin. Taustalla on vitriini ja kahvilan tiski.

Pukumies istuu tuolilla lavalla, kun vihreäpukuinen nainen ryntää muropaketeilla varustettujen hyllyjen läpi. Kaksi muuta katselee, ja valkopukuinen nainen seisoo kahvilan pöydän ääressä. Lattialle on ripoteltu rahaa ja höyheniä.

Mies istuu yksin tuolilla dramaattisen lavastuksen etualalla, ja hänen takanaan on viisi muuta ihmistä, soittimia ja rekvisiittaa lämpimän keltaisessa valaistuksessa ja metsää muistuttavan taustan alla.

Kuuden henkilön ryhmä vintage-vaatteissa poseeraa metsää muistuttavan lavastuksen päällä. Yksi mies istuu ja soittaa selloa, kun muut seisovat tai istuvat lähellä, ja etualalla on pöytä, jossa on kakku, kynttilöitä ja juomia.

Joukko tyylikkäisiin pukuihin pukeutuneita ihmisiä on kokoontunut lavalle, jossa on vihreää ruohoa, soittimia ja vintage-koristeita, mikä viittaa teatteriesitykseen tai harjoituksiin, joissa on vilkasta ja iloista vuorovaikutusta.

Joukko viralliseen ja vintage-vaatetukseen pukeutuneita ihmisiä kokoontuu nurmikolla sijaitsevalle lavalle, osa istuu ja osa seisoo ja kohottaa maljoja. Mies soittaa selloa, ja näyttämöä koristavat rekvisiitta, kuten gramofoni ja kynttilänjalat.

Arviot

,

Arvio

Inte mycket har förändrats i människan, åtminstone inte i hans relation till pengar och den makt de ger. Maria Jotuns Den gyllene kalven är lika relevant idag som under första världskriget, där pjäsens händelser utspelar sig. Den här pjäsen är full av kvinnlig kraft. Den mest panikslagna av dem är hennes lillasyster Lahja (Helmi-Leena Nummela), vars tonårsflickaktiga trots och glädje är glädjefylld att se. Den pengahungriga Eed (Vappu Nalbantoglu) och hennes spekulativa mor (Heidi Herala) överskuggas inte heller. Hur är det med kärlek? Kommer det att försvinna om din försörjning hotas?

Lue lisää

,

Arvio

Maria Jotuns Den gyllene kalven hade premiär på Finlands nationalteater 1918, men det var först senare som den blev en klassiker inom finsk teater.

Lue lisää

,

Arvio

Bara pengar räknas. Pengar köper kärlek, de fattiga har inte ens kärlek eftersom de saknar pengar. Maria Jotuni skrev Den gyllene kalven för hundra år sedan. Och här är det igen, bra arbete står sig över tid och är fortfarande relevant i denna FB/Insta/digitala tidsålder.

Lue lisää

,

Arvio

Det är kanske för tidigt att kalla någon av teaterns höstföreställningar till en händelse, den mest rörande upplevelsen. Jag gör det ändå, även om det fortfarande är många premiärer kvar.

Lue lisää

Kommentit

Ei kommentteja