Vauhdikas näyttämösatu rouhean rock-musikaalin hengessä
Koirat elävät Väinölässä rauhassa, sopusoinnussa luonnon kanssa. Mutta kun Louhi susikätyreineen pysähtyy levähtämään kylään, hän saa päähänsä hurjan suunnitelman: varastaa auringon taivaalta. Väinölän idylli särkyy, kun Louhi ryhtyy toteuttamaan aikeitaan.
Kuka kaappasi auringon pohjautuu Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaan, jonka alkuasetelma ja vastakkainasettelu ahneuden ja luonnonsuojelun välillä puhuttelivat käsikirjoittaja-ohjaaja Liila Jokelinia.
Hänestä ajatus auringon ryöstämisestä kuvaa kaikessa absurdiudessaan hyvin tätä aikaa: ”Tuntui ajankohtaiselta, että tarinan pahis haluaa varastaa luonnonvaroja rikastuakseen.”
Näistä aineksista ja Kalevalan myyttisistä elementeistä oli Jokelinin mielestä hauska lähteä rakentamaan seikkailullista, humoristista ja musikaalista näyttämösatua.
”Olemme uskollisia Mauri Kunnaksen maailmalle ja pyrimme säilyttämään sen tunnistettavuuden, mutta esteettisissä valinnoissa on mukana myös omaa tulkintaa.”
Kalevala kohtaa rockin
Kuka kaappasi auringon -näytelmässä on rouheaa, rock-musikaalin henkeä, Jokelin kuvaa. Musiikissa kuuluu rock- ja pop-vaikutteiden lisäksi kansanmusiikin vivahteita.
Jokelin on säveltänyt kappaleet yhdessä multi-instrumentalisti ja lauluntekijä Lauri Schreckin kanssa tämän kotistudiolla. Työskentely alkoi sen jälkeen, kun käsikirjoitus ja lyriikat olivat valmiit.
”Jaoimme aivan aluksi biisit puoliksi. Tein omiin osuuksiini kotona kitaran kanssa pohjat ja vein ne Laurille. Lauri oli tehnyt pohjat puolestaan omiin osuuksiinsa. Sitten rakensimme musiikillisen dramaturgian ja muut instrumentit jokaiseen biisiin yhdessä”, Jokelin kertoo.
Sävellystyössä käsikirjoitus on määrittänyt pitkälti heidän tekemiään musiikillisia valintoja. ”Lähdimme aina liikkeelle laulujen lyriikasta ja siitä tilanteesta, missä kulloinkin tarinassa ollaan.”
Jokelin on työskennellyt pitkään myös laulaja-lauluntekijänä ja levyttänyt kaksi albumia. ”Aloin tehdä biisejä parikymppisenä ja esittää niitä julkisesti 24-vuotiaana. Siitä lähtien olen keikkaillut aktiivisesti soolona, eri duo-kokoonpanoilla ja bändin kanssa.”
Hän uskoo, että erityisesti musikaalin lyriikat ovat tunnistettavia niille, jotka tuntevat hänen aiempaa musiikkituotantoaan. ”Mutta toki kun tässä on ollut toinen säveltäjä työparina, myös hänen kädenjälkensä kuuluu musiikissa.”
Iloa koko perheelle
Jokelin on kasvanut teatterin parissa. Hänen perheeseensä kuuluu useita teatterityöläisiä, ja jo lapsena hän vietti aikaa harjoituksissa ja kävi katsomassa esityksiä.
Teatteri kiehtoo häntä erityisesti siksi, että se yhdistää monia taiteenlajeja ja on samalla kokonaisvaltainen ja ruumiillinen kokemus. ”Teatteri tapahtuu tässä hetkessä ja siinä muodostuu vuorovaikutussuhde yleisön ja esiintyjien välille. Siinä on taikaa, joka menee ihon alle vielä 35 vuoden jälkeenkin.”
Jokelin sanoo, ettei ole juurikaan miettinyt sitä, että tekee näytelmää lapsille. ”Olen itse katsonut lapsena kaikenlaista Disney-piirretyistä aikuisten elokuviin. En halua aliarvioida lasta, vaan tehdä heille ensisijaisesti taideteoksen.”
Kuka kaappasi auringon -näytelmästä hän pyrkii tekemään spektaakkelinomaisen esityksen, jossa tullaan näkemään pukuloistoa, suuria tunteita ja näyttäviä numeroita.
Jokelin toivoo, että lapsikatsojat kokevat näytelmän seikkailuna ja saavat siitä uusia oivalluksia esimerkiksi luonnon merkityksestä ihmisille.
”Mutta on siellä huumoria aikuisillekin. Lastenteatterissa voitetaan paljon, jos kaikki viihtyvät teoksen äärellä, koska silloin siitä tulee koko perheen yhteinen kokemus.”
Teksti Ida Henritius